”Ihan puhtaasta rakkaudesta” : tutkimus isien kokemuksista työpaikan käytännöistä ja asenteista isien pitämiä perhevapaita kohtaan – Case DNA
Kilponen, Anna (2018)
Kilponen, Anna
2018
Työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelma - Master's Programme in Work, Welfare and Wellbeing
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201808272405
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201808272405
Tiivistelmä
Isät pitävät vain muutaman prosentin osuuden kaikista perhevapaista. Tasavertaisen vanhemmuuden ja tiiviin isä-lapsi-suhteen rakentumisen varhaisessa vaiheessa on todettu vaikuttavan keskeisesti niin lapsen kehitykseen kuin koko perheen hyvinvointiinkin. Isän osallistumista ja läsnäoloa lapsen elämässä voitaisiin edistää lisäämällä perhevapaiden tasaisempaa jakautumista vanhempien kesken. Perhevapaakeskustelu on ollut käynnissä jo vuosia, mutta isien oma ääni on jäänyt keskustelussa vähemmälle. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan isien mielipiteitä ja näkemyksiä vallitsevasta asenneilmapiiristä isien pitämiä perhevapaita kohtaan erityisesti työpaikoilla ja työyhteisöissä. Tutkimuksen tilaaja on DNA Oyj.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitkä syyt erityisesti työyhteisöissä estävät isiä pitämästä nykyistä enempää perhevapaita, ja mitkä vaikuttimet taas kannustavat isiä perhevapaiden pitämiseen. Tutkimuksessa kartoitetaan, kokevatko isät eroja suhtautumisessa isien perhevapaisiin verrattaessa sitä suhtautumiseen äitien pitämiin perhevapaisiin. Lopuksi syvennytään tarkastelemaan, mitä keinoja työnantajalla on vaikuttaa siihen, että isiä voitaisiin kannustaa pitämään nykyistä enemmän perhevapaita.
Tutkimusaineisto koostuu kolmesta ryhmähaastattelusta. Ensimmäinen ryhmähaastattelu on toteutettu satunnaisesti kootulle isäryhmälle ja kaksi muuta haastattelua DNA:n työntekijöistä koostuvalle isäryhmälle. Haastattelumenetelmänä on käytetty ryhmäkeskustelua, jolloin tutkija on fasilitoinut keskustelua kysymysrungon avulla, ja isiä on ohjattu reflektoimaan kokemuksiaan ja näkemyksiään keskenään. Aineiston analyysissä on käytetty diskurssianalyyttistä lähestymistapaa sekä sisällönanalyysia.
Tutkimuksessa on löydetty seitsemän erilaista diskursseista rakentuvaa teemaa, jotka vaikuttavat keskeisesti isien perhevapaiden pitämiseen. Nämä teemat ovat järjestelmä, tavat & käytännöt, asenteet, raha, puoliso, työn imu ja lapset. Teemat on jaettavissa kahteen ryhmään siten, että osa toimii isille perhevapaiden pitämistä estävinä tekijöinä ja osa taas mahdollistavina. Estäviä ovat järjestelmä, tavat & käytännöt, asenteet, raha ja puoliso, kun taas mahdollistavia teemoja ovat asenteet, lapset ja puoliso. Asenteet ja puoliso voivat siis olla joko estäviä tai mahdollistavia vaikuttajia tilanteesta riippuen.
Tutkielma vahvistaa käsitystä, jonka mukaan isien pitämistä perhevapaista keskustelu on tärkeää niin isien, perheiden kuin työnantajienkin kannalta. Isien osallistaminen keskusteluun on myös tärkeä ulottuvuus osana koko perhevapaakeskustelua. Työnantajalla on mahdollisuus vaikuttaa isien perhevapaita koskevaan asenneilmapiiriin, sekä jossain määrin myös purkaa erinäisiä isien perhevapaiden pitämisen tiellä olevia esteitä. Työnantajan mahdollisuus vaikuttaa on kuitenkin rajallinen, jolloin vastuu perheiden hyvinvoinnista ja perhevapaiden tasaisemmasta jakautumisesta kohdistuu myös valtiolle sekä perheille itselleen.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mitkä syyt erityisesti työyhteisöissä estävät isiä pitämästä nykyistä enempää perhevapaita, ja mitkä vaikuttimet taas kannustavat isiä perhevapaiden pitämiseen. Tutkimuksessa kartoitetaan, kokevatko isät eroja suhtautumisessa isien perhevapaisiin verrattaessa sitä suhtautumiseen äitien pitämiin perhevapaisiin. Lopuksi syvennytään tarkastelemaan, mitä keinoja työnantajalla on vaikuttaa siihen, että isiä voitaisiin kannustaa pitämään nykyistä enemmän perhevapaita.
Tutkimusaineisto koostuu kolmesta ryhmähaastattelusta. Ensimmäinen ryhmähaastattelu on toteutettu satunnaisesti kootulle isäryhmälle ja kaksi muuta haastattelua DNA:n työntekijöistä koostuvalle isäryhmälle. Haastattelumenetelmänä on käytetty ryhmäkeskustelua, jolloin tutkija on fasilitoinut keskustelua kysymysrungon avulla, ja isiä on ohjattu reflektoimaan kokemuksiaan ja näkemyksiään keskenään. Aineiston analyysissä on käytetty diskurssianalyyttistä lähestymistapaa sekä sisällönanalyysia.
Tutkimuksessa on löydetty seitsemän erilaista diskursseista rakentuvaa teemaa, jotka vaikuttavat keskeisesti isien perhevapaiden pitämiseen. Nämä teemat ovat järjestelmä, tavat & käytännöt, asenteet, raha, puoliso, työn imu ja lapset. Teemat on jaettavissa kahteen ryhmään siten, että osa toimii isille perhevapaiden pitämistä estävinä tekijöinä ja osa taas mahdollistavina. Estäviä ovat järjestelmä, tavat & käytännöt, asenteet, raha ja puoliso, kun taas mahdollistavia teemoja ovat asenteet, lapset ja puoliso. Asenteet ja puoliso voivat siis olla joko estäviä tai mahdollistavia vaikuttajia tilanteesta riippuen.
Tutkielma vahvistaa käsitystä, jonka mukaan isien pitämistä perhevapaista keskustelu on tärkeää niin isien, perheiden kuin työnantajienkin kannalta. Isien osallistaminen keskusteluun on myös tärkeä ulottuvuus osana koko perhevapaakeskustelua. Työnantajalla on mahdollisuus vaikuttaa isien perhevapaita koskevaan asenneilmapiiriin, sekä jossain määrin myös purkaa erinäisiä isien perhevapaiden pitämisen tiellä olevia esteitä. Työnantajan mahdollisuus vaikuttaa on kuitenkin rajallinen, jolloin vastuu perheiden hyvinvoinnista ja perhevapaiden tasaisemmasta jakautumisesta kohdistuu myös valtiolle sekä perheille itselleen.