"Yliopistolakiuudistus ei ole yksiselitteisesti hyvä tai huono asia. Yliopistolakiuudistus on tosiasia" : diskursianalyysi vuoden 2009 yliopistolakiuudistuksen ympärillä käydystä keskustelusta poliittisessa ja akateemisessa kontekstissa
Aaltonen, Mikko Antero (2018)
2018
Korkeakouluhallinnon ja -johtamisen maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Higher Education Administration and Management
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201808102353
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201808102353
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan vuoden 2009 yliopistouudistuksen ympärillä käytyä keskustelua diskurssianalyysin keinoin. Tutkielmassa tarkastellaan, millä retorisilla keinoilla ja tätä kautta valta-asetelmien luonnilla uusi laki saatiin näyttämään sen vastustajien silmissä suurelta uhalta ja miten kannattajat rakensivat tästä hartaasti odotetun mahdollisuuden. Keskustelua tarkastellaan niin poliittisessa kuin myös akateemisen yhteisön sisällä käydyssä kontekstissa. Vuoden 2009 yliopistolain käyttöönottoa sekä siitä seurannutta kokonaisuutta nimeltä yliopistouudistus voidaan pitää Triple Helix-mallin kolmannen vaiheen käyttöönottona suomalaisessa korkeakoulukentässä. Tutkielmassa kuvataan millaisen lainsäädännön ja etenkin retorisen prosessin tämä malli kävi ennen käyttöönottoa.
Poliittisessa keskustelussa tutkimusmateriaalina ovat eduskunnassa käydyn lähetekeskustelun, asian 1. käsittelyn sekä 2. käsittelyn keskustelupöytäkirjat. Akateemisen yhteisön sisällä tutkimusmateriaalina on viiden yliopistoyhteisön sisällä ilmestyneen lehden yliopistouudistusta käsittelevät artikkelit ajanjaksolla tammikuu 2008 – kesäkuu 2009.
Tutkimustuloksena esitetään, että poliittisessa kontekstissa lain kannattaminen ja vastustaminen polarisoituvat välille hallitus – oppositio. Keskustelussa jaetaan rooleja sivistystä sekä vapaata että puhdasta tiedettä puolustaviin protagonisteihin sekä yliopistoja elinkeinoelämän tarpeisiin alistaviin antagonisteihin. Vaikka lakiin suhtaudutaan kriittisesti, juuri kukaan ei ilmoita sitä suoranaisesti vastustavansa.
Akateemisessa kontekstissa johtajien ja muun yliopistoyhteisön näkemykset laista eroavat. Johtajat pitävät sitä tervetulleena uudistuksena, kun taas kriitikot pitävät lakia yrittäjyysmäisen yliopiston integraationa yliopistoyhteisöön. Sekä henkilöstö sekä opiskelijat esittävät huolensa tulevien vaikutusmahdollisuuksiensa puolesta. Lisäksi erityisesti opiskelijat ovat huolissaan EU/ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille asetettavien lukukausimaksukokeilujen vaikutuksesta suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään.
Tutkimustuloksena voi yliopistolain ympärillä käydystä keskustelusta erottaa neljä diskurssia. Nämä ovat sivistysyliopiston diskurssi, innovaatioyliopiston diskurssi,
demokratian diskurssi ja koulutuksen maksullisuuden diskurssi.
Poliittisessa keskustelussa tutkimusmateriaalina ovat eduskunnassa käydyn lähetekeskustelun, asian 1. käsittelyn sekä 2. käsittelyn keskustelupöytäkirjat. Akateemisen yhteisön sisällä tutkimusmateriaalina on viiden yliopistoyhteisön sisällä ilmestyneen lehden yliopistouudistusta käsittelevät artikkelit ajanjaksolla tammikuu 2008 – kesäkuu 2009.
Tutkimustuloksena esitetään, että poliittisessa kontekstissa lain kannattaminen ja vastustaminen polarisoituvat välille hallitus – oppositio. Keskustelussa jaetaan rooleja sivistystä sekä vapaata että puhdasta tiedettä puolustaviin protagonisteihin sekä yliopistoja elinkeinoelämän tarpeisiin alistaviin antagonisteihin. Vaikka lakiin suhtaudutaan kriittisesti, juuri kukaan ei ilmoita sitä suoranaisesti vastustavansa.
Akateemisessa kontekstissa johtajien ja muun yliopistoyhteisön näkemykset laista eroavat. Johtajat pitävät sitä tervetulleena uudistuksena, kun taas kriitikot pitävät lakia yrittäjyysmäisen yliopiston integraationa yliopistoyhteisöön. Sekä henkilöstö sekä opiskelijat esittävät huolensa tulevien vaikutusmahdollisuuksiensa puolesta. Lisäksi erityisesti opiskelijat ovat huolissaan EU/ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille asetettavien lukukausimaksukokeilujen vaikutuksesta suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään.
Tutkimustuloksena voi yliopistolain ympärillä käydystä keskustelusta erottaa neljä diskurssia. Nämä ovat sivistysyliopiston diskurssi, innovaatioyliopiston diskurssi,
demokratian diskurssi ja koulutuksen maksullisuuden diskurssi.