Uutisten mittarit : verkkoanalytiikan käyttö suomalaisissa uutistoimituksissa
Asikainen, Hanna (2018)
2018
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201808062344
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201808062344
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee verkkoanalytiikan käyttöä suomalaisissa uutistoimituksissa. Tässä tutkielmassa käsittelen sitä, miten toimitusten työntekijät käyttävät verkkoanalytiikkaa, mikä heidän asenteensa sen käyttöön on, millaista analytiikan avulla saatavaa tietoa he käyttävät sekä millainen on verkkoanalytiikan rooli työn päätöksenteossa sekä päivittäin että pitkällä aikavälillä. Tätä varten tutkin myös verkkoanalytiikan roolia ja paikkaa toimitusten työkulttuurissa sekä organisaatiorakenteessa.
Tutkielmani osoittaa, että verkkoanalytiikan työkalut ovat käytössä pääsääntöisesti kaikissa toimituksissa. Silti aiheesta ei ole tehty juurikaan aikaisempaa akateemista tutkimusta Suomessa. Ilmiön ymmärtäminen on merkityksellistä, sillä verkkojulkaisu ja sen mittaaminen ovat jatkuvasti yhä tärkeämmässä roolissa journalistisessa mediassa.
Tutkielman teoriaosuus tarkastelee modernin uutistoimituksen ja verkkoanalytiikan suhdetta kolmesta näkökulmasta: toimituskulttuurin muutosten, organisaatiorakenteiden sekä analytiikan työkalujen kautta. Teoriani pohjautuu Frederika Cherubinin ja Rasmus Nielsenin analytiikkakyvyn teoriaan sekä muuhun aiheesta tuotettuun relevanttiin teoriaan ja tutkimukseen.
Tutkielmani aineisto on kerätty kyselytutkimuksella, johon vastasi yhteensä 79 suomalaisten uutistoimitusten työntekijää 35 eri julkaisusta tai yhteistoimituksesta. Jokainen vastaaja vastasi omaan ja organisaationsa analytiikankäyttöön liittyviin kysymyksiin, joukossa oli sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Aineistoa olen analysoinut sekä tilastollisesti että avovastauksia tyypitellen ja teemoitellen.
Tutkielma esittää yhtäältä, että suomalaisten uutistoimitusten kyky käyttää verkkoanalytiikan työkaluja journalistisesti hyödyllisellä tavalla ei ole joitakin organisaatioita lukuun ottamatta kehittynyt kovin korkealle tasolle. Toisaalta kaikki toimitukset käyttävät verkkoanalytiikan työkaluja ja niiden käyttöä pidetään pääsääntöisesti mielekkäänä. Tutkimus tarjoaa myös ehdotuksia siihen, miten toimitusten kykyä hyödyntää verkkoanalytiikkaa voitaisiin kehittää.
Tutkielmani osoittaa, että verkkoanalytiikan työkalut ovat käytössä pääsääntöisesti kaikissa toimituksissa. Silti aiheesta ei ole tehty juurikaan aikaisempaa akateemista tutkimusta Suomessa. Ilmiön ymmärtäminen on merkityksellistä, sillä verkkojulkaisu ja sen mittaaminen ovat jatkuvasti yhä tärkeämmässä roolissa journalistisessa mediassa.
Tutkielman teoriaosuus tarkastelee modernin uutistoimituksen ja verkkoanalytiikan suhdetta kolmesta näkökulmasta: toimituskulttuurin muutosten, organisaatiorakenteiden sekä analytiikan työkalujen kautta. Teoriani pohjautuu Frederika Cherubinin ja Rasmus Nielsenin analytiikkakyvyn teoriaan sekä muuhun aiheesta tuotettuun relevanttiin teoriaan ja tutkimukseen.
Tutkielmani aineisto on kerätty kyselytutkimuksella, johon vastasi yhteensä 79 suomalaisten uutistoimitusten työntekijää 35 eri julkaisusta tai yhteistoimituksesta. Jokainen vastaaja vastasi omaan ja organisaationsa analytiikankäyttöön liittyviin kysymyksiin, joukossa oli sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Aineistoa olen analysoinut sekä tilastollisesti että avovastauksia tyypitellen ja teemoitellen.
Tutkielma esittää yhtäältä, että suomalaisten uutistoimitusten kyky käyttää verkkoanalytiikan työkaluja journalistisesti hyödyllisellä tavalla ei ole joitakin organisaatioita lukuun ottamatta kehittynyt kovin korkealle tasolle. Toisaalta kaikki toimitukset käyttävät verkkoanalytiikan työkaluja ja niiden käyttöä pidetään pääsääntöisesti mielekkäänä. Tutkimus tarjoaa myös ehdotuksia siihen, miten toimitusten kykyä hyödyntää verkkoanalytiikkaa voitaisiin kehittää.