Factors in adolescence representing the risk of subsequent smoking
Saari, Antti J. (2018)
Saari, Antti J.
Tampere University Press
2018
Yleislääketiede - General Practice
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta - Faculty of Medicine and Life Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2018-08-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0781-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0781-3
Tiivistelmä
Vaikka tupakoivien suomalaisten määrä on merkittävästi vähentynyt 2. maailmansodan jälkeisistä huippuluvuista, tupakoinnilla on edelleen merkittäviä negatiivisia kansanterveydellisiä vaikutuksia. Perheenjäsenillä ja ystävillä on vaikutusta nuorten tupakoinnin aloittamisen todennäköisyyteen. Myös eräiden persoonallisuuspiirteiden tiedetään olevan yhteydessä tupakoinnin todennäköisyyteen. Tupakoitsijoilla on yleisesti suun terveysongelmia (kuten hammaskariesta ja hampaiden kiinnityskudosten sairautta), mutta ei ole täysin selvää, kuinka suurelta osin ne ovat yhteydessä tupakointiin. Lyhytinterventioiden käyttöä on laajalti suositeltu osaksi päivittäistä kliinistä työtä eri tavoin tupakointiin suhtautuvien potilaiden kanssa.
Tämän väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, pystytäänkö aikuisiän tupakointia ennustamaan nuoren lähiverkoston tupakoinnin, hammaskarieksen tai itsetunnon perusteella. Lisäksi selvitettiin nuoruusiässä annettujen tupakkalyhytinterventioiden pitkäaikaisvaikutuksia. Väitös koostuu neljästä osatutkimuksesta, joissa tutkitaan vuonna 1979 syntynyttä ikäkohorttia (n=2,586) neljästä suomalaisesta kaupungista. Kohortti osallistui 13–16 vuoden iässä vuosittaisten (1992–1994) suun terveystarkastusten yhteydessä toteutettuun tutkimukseen. Tämän aiemman tutkimuksen yhteydessä heidän suun terveytensä, tupakointitottumuksensa ja tupakoinnin sosiaaliset riskitekijänsä tarkistettiin vuosittain. Satunnaistettuun osaan kohorttia (n=1,348) kohdistettiin vuosittain tupakoinnin ehkäisemiseen tähtäävä lyhytinterventio. Kohortin itsetunto mitattiin Lawrencen itsetuntokyselyllä. Vuonna 2008, ikäkohortin ollessa 29-vuotias heille lähetettiin seurantakysely. Kyselyssä selvitettiin vastaajien tupakointitottumuksia ja heidän kokemuksiaan tupakkariskiin vaikuttavista taustatekijöistään. Vastaus saatiin 1,020 henkilöltä (39,4% alkuperäisestä ikäkohortista).
Nykyhetken läheisin ystävä oli tupakoinnin sosiaalisista riskitekijöistä merkittävin molemmilla sukupuolilla (vedonlyöntisuhde 5.0). Naisilla kouluiän läheisen ystävän tupakointi lisäsi riskiä aikuisiän tupakointiin, mutta samaa ei havaittu miehillä. Tässä aineistossa perheenjäsenillä ei ollut vaikutusta tupakointiriskiin. Niiden tupakoimattomien nuorten, joilla nuorena esiintyi hampaiden reikiintymistä, joukossa oli enemmän aikuisena tupakoivia. Tupakoimattomien nuorten heikko itsetunto oli yhteydessä suurempaan tupakalle altistumisriskiin varhaisessa aikuisuudessa. Nuoruusiän lyhytinterventioilla ei havaittu pitkäaikaisvaikuttavuutta tupakointitottumuksiin.
Tulokset vahvistavat aiempaa näkemystä siitä, että tupakointi esiintyy usein samanaikaisesti monien terveyden kannalta haitallisten tekijöiden kanssa. Näihin kuuluvat suun itsehoidon laiminlyönti, tupakoivien ystävien antaman esimerkin mukainen toiminta ja heikko itsetunto. Edellä kuvattujen tekijöiden avulla voidaan tunnistaa tupakointiriskissä olevia yksilöitä ja ohjata heitä tarkemman seurannan ja tuen piiriin.
Tämän väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, pystytäänkö aikuisiän tupakointia ennustamaan nuoren lähiverkoston tupakoinnin, hammaskarieksen tai itsetunnon perusteella. Lisäksi selvitettiin nuoruusiässä annettujen tupakkalyhytinterventioiden pitkäaikaisvaikutuksia. Väitös koostuu neljästä osatutkimuksesta, joissa tutkitaan vuonna 1979 syntynyttä ikäkohorttia (n=2,586) neljästä suomalaisesta kaupungista. Kohortti osallistui 13–16 vuoden iässä vuosittaisten (1992–1994) suun terveystarkastusten yhteydessä toteutettuun tutkimukseen. Tämän aiemman tutkimuksen yhteydessä heidän suun terveytensä, tupakointitottumuksensa ja tupakoinnin sosiaaliset riskitekijänsä tarkistettiin vuosittain. Satunnaistettuun osaan kohorttia (n=1,348) kohdistettiin vuosittain tupakoinnin ehkäisemiseen tähtäävä lyhytinterventio. Kohortin itsetunto mitattiin Lawrencen itsetuntokyselyllä. Vuonna 2008, ikäkohortin ollessa 29-vuotias heille lähetettiin seurantakysely. Kyselyssä selvitettiin vastaajien tupakointitottumuksia ja heidän kokemuksiaan tupakkariskiin vaikuttavista taustatekijöistään. Vastaus saatiin 1,020 henkilöltä (39,4% alkuperäisestä ikäkohortista).
Nykyhetken läheisin ystävä oli tupakoinnin sosiaalisista riskitekijöistä merkittävin molemmilla sukupuolilla (vedonlyöntisuhde 5.0). Naisilla kouluiän läheisen ystävän tupakointi lisäsi riskiä aikuisiän tupakointiin, mutta samaa ei havaittu miehillä. Tässä aineistossa perheenjäsenillä ei ollut vaikutusta tupakointiriskiin. Niiden tupakoimattomien nuorten, joilla nuorena esiintyi hampaiden reikiintymistä, joukossa oli enemmän aikuisena tupakoivia. Tupakoimattomien nuorten heikko itsetunto oli yhteydessä suurempaan tupakalle altistumisriskiin varhaisessa aikuisuudessa. Nuoruusiän lyhytinterventioilla ei havaittu pitkäaikaisvaikuttavuutta tupakointitottumuksiin.
Tulokset vahvistavat aiempaa näkemystä siitä, että tupakointi esiintyy usein samanaikaisesti monien terveyden kannalta haitallisten tekijöiden kanssa. Näihin kuuluvat suun itsehoidon laiminlyönti, tupakoivien ystävien antaman esimerkin mukainen toiminta ja heikko itsetunto. Edellä kuvattujen tekijöiden avulla voidaan tunnistaa tupakointiriskissä olevia yksilöitä ja ohjata heitä tarkemman seurannan ja tuen piiriin.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4991]