Käännöksessäkin on yritystä : mangakäännöksiin kohdistuvat asenteet Anime-lehden manga-arvosteluissa
Richt, Fanny (2018)
2018
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-06-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201807062289
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201807062289
Tiivistelmä
Anime-lehti on vuonna 2005 perustettu Pohjoismaiden suurin japanilaiseen animaatioon ja sarjakuvaan, eli animeen ja mangaan, keskittyvä harrastejulkaisu. Tässä tutkimuksessa tarkastelen lehdessä vuosina 2015 ja 2016 julkaistuja arvosteluita fyysisistä mangajulkaisuista. Näistä arvosteluista olen poiminut tarkempaan käsittelyyn kaikki arvostelut, joissa kriitikko mainitsee käännöksen. Anime-lehti kertoo käännöksen onnistuneisuuden olevan yksi tekijä käännösjulkaisuja arvioitaessa. Tällä tutkimuksella vastaan seuraaviin kysymyksiin: miten Anime-lehden kriitikot suhtautuvat arvosteluissaan mangakäännöksiin ja yksittäisiin käännöspiirteisiin, ja onko kritiikeissä havaittavissa asenteita kotouttavaa ja vieraannuttavaa käännösstrategiaa kohtaan?
Sekä aikaisemmista tutkimuksista mangakääntämisestä ja harrastajien suhtautumisesta käännösmangaan että omista havainnoistani japanilaisen popkulttuurin harrastajana on käynyt ilmi, että kotouttava käännösstrategia ja vieraannuttava käännösstrategia ovat keskeinen osa harrastuspiirissä kääntämisestä käytävää keskustelua. Mangakäännöksiin kohdistuvat asenteet ovat kiehtova tutkimuskohde, koska mangakäännöksiä on saatavilla kahdenlaisia: länsimaalaisten kustantamoiden julkaisemia virallisia käännöksiä ja harrastajien omatoimisesti muita harrastajia varten laatimia laittomia fanikäännöksiä. Monien harrastajien asenteet kumpuavat fanikäännösten asettamista normeista. Anime-lehden kriitikoilla on mahdollisuus vaikuttaa lukijoidensa asenteisiin mangakäännöksiä kohtaan.
Tutkimusmenetelmäni taustalla vaikuttavat kirjallisuuskritiikin sisällönanalyysimalli ja laadullisessa asennetutkimuksessa sovellettu luokittava analyysi. Kirjallisuuskritiikin sisältö on sisällönanalyysimallissa jaettu kolmeen luokkaan: kuvaukseen, tulkintaan ja arvottamiseen. Tutkimuksessani korostuu erityisesti arvottava sisältö. Luokittavan analyysin tavoitteensa on tunnistaa ja ryhmitellä havaintoja asenteista. Olen ryhmitellyt kaikki kattavasta tutkimusaineistostani löytyneet käännöksiin kohdistuneet kannanotot kahteen kategoriaan eri tavoin: käännösten kokonaisvaltaiseen laatuun kohdistuneet kannanotot on ryhmitelty niistä välittyneen asenteen mukaan ja käännöspiirteisiin kohdistuneet kannanotot piirteen mukaan. Lisäksi olen eritellyt kriitikkokohtaiset tiedot mahdollisten yksilöllisten asenteiden kartoittamiseksi.
Anime-lehden manga-arvosteluista voi päätellä kriitikoiden asenteita mangakäännöksiä kohtaan. Käännökseen liittyvien kommenttien suuri esiintyvyysmäärä viittaa siihen, että kriitikot pitävät käännöstä tärkeänä tekijänä käännösjulkaisujen laatua arvioidessaan. Tutkimukseni osoittaa, että Anime-lehden kriitikot suosivat mangakäännöksissä enemmän kotouttavan käännösstrategian kuin vieraannuttavan käännösstrategian keinoja. Mielenkiintoinen tutkimustulos oli, että kriitikot ottavat käännösjulkaisujen äänitehosteisiin kantaa selvästi useammin kuin mihinkään muuhun käännöspiirteeseen.
Sekä aikaisemmista tutkimuksista mangakääntämisestä ja harrastajien suhtautumisesta käännösmangaan että omista havainnoistani japanilaisen popkulttuurin harrastajana on käynyt ilmi, että kotouttava käännösstrategia ja vieraannuttava käännösstrategia ovat keskeinen osa harrastuspiirissä kääntämisestä käytävää keskustelua. Mangakäännöksiin kohdistuvat asenteet ovat kiehtova tutkimuskohde, koska mangakäännöksiä on saatavilla kahdenlaisia: länsimaalaisten kustantamoiden julkaisemia virallisia käännöksiä ja harrastajien omatoimisesti muita harrastajia varten laatimia laittomia fanikäännöksiä. Monien harrastajien asenteet kumpuavat fanikäännösten asettamista normeista. Anime-lehden kriitikoilla on mahdollisuus vaikuttaa lukijoidensa asenteisiin mangakäännöksiä kohtaan.
Tutkimusmenetelmäni taustalla vaikuttavat kirjallisuuskritiikin sisällönanalyysimalli ja laadullisessa asennetutkimuksessa sovellettu luokittava analyysi. Kirjallisuuskritiikin sisältö on sisällönanalyysimallissa jaettu kolmeen luokkaan: kuvaukseen, tulkintaan ja arvottamiseen. Tutkimuksessani korostuu erityisesti arvottava sisältö. Luokittavan analyysin tavoitteensa on tunnistaa ja ryhmitellä havaintoja asenteista. Olen ryhmitellyt kaikki kattavasta tutkimusaineistostani löytyneet käännöksiin kohdistuneet kannanotot kahteen kategoriaan eri tavoin: käännösten kokonaisvaltaiseen laatuun kohdistuneet kannanotot on ryhmitelty niistä välittyneen asenteen mukaan ja käännöspiirteisiin kohdistuneet kannanotot piirteen mukaan. Lisäksi olen eritellyt kriitikkokohtaiset tiedot mahdollisten yksilöllisten asenteiden kartoittamiseksi.
Anime-lehden manga-arvosteluista voi päätellä kriitikoiden asenteita mangakäännöksiä kohtaan. Käännökseen liittyvien kommenttien suuri esiintyvyysmäärä viittaa siihen, että kriitikot pitävät käännöstä tärkeänä tekijänä käännösjulkaisujen laatua arvioidessaan. Tutkimukseni osoittaa, että Anime-lehden kriitikot suosivat mangakäännöksissä enemmän kotouttavan käännösstrategian kuin vieraannuttavan käännösstrategian keinoja. Mielenkiintoinen tutkimustulos oli, että kriitikot ottavat käännösjulkaisujen äänitehosteisiin kantaa selvästi useammin kuin mihinkään muuhun käännöspiirteeseen.