Sisäisen tarkastuksen muutos tietotyön automatisoituessa
Rehn, Emilia (2018)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Rehn, Emilia
2018
Tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Auditing and Evaluation
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
Hyväksymispäivämäärä
2018-06-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201807062282
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201807062282
Tiivistelmä
Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena on tarkastella, miten lisääntyvän tietotyön automatisointi vaikuttaa organisaation sisäiseen tarkastukseen. Tutkimuksessa pyritään selvittämään, mitä aikaisempaa akateemista tutkimusta tämän aihealueen ympärillä on tehty. Tutkimuksessa pyritään tunnistamaan sisäisen tarkastuksen rooli organisaatiossa ja selvittämään, mitkä ovat laadukkaan sisäisen tarkastuksen elementit. Tutkimuksen avulla pyritään selvittämään, mitä hyötyjä ja riskejä tietotyön automatisointi saa aikaan sisäisessä tarkastuksessa. Tutkimuksessa pyritään lisäksi tunnistamaan ohjelmistorobotiikan tuoma muutos tietotyöhön sekä sisäisen tarkastuksen ja sen menetelmien muutostarve. Tutkimuksen syntymistä on motivoinut tunnistettu tutkimusaukko akateemisessa tutkimuksessa lisääntyvän tietotyön automatisoinnin vaikutuksista sisäiseen tarkastukseen. Empiirinen tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena tapaustutkimuksena yhteistyössä sisäisen tarkastuksen palveluita tuottavan konsulttiyrityksen kanssa. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä on toiminut teemahaastattelu. Asiantuntijahaastatteluista saatu aineisto on analysoitu Grounded theory -menetelmää käyttäen. Tutkimustulokset osoittavat, että sisäisen tarkastuksen tulee muuttua tietotyön automatisoituessa. Ohjelmistorobotiikan nähdään synnyttävän hyötyjä ja riskejä, jotka jokaisen organisaation on tunnistettava omalla kohdallaan erikseen. Tunnistamatta jääneenä tavoitellut hyödyt voivat näyttäytyä pahimmassa tapauksessa kustannusten kasvuna. Tutkimuksessa on onnistuttu pienentämään havaittua tutkimusaukkoa, mutta tutkimuksen luonteen takia sen tuloksia ei voida yleistää. Tämän takia tutkimuksessa on tunnistettu useita jatkotutkimusehdotuksia, joilla tutkimusaukkoa voitaisiin pienentää entisestään.