"Paras versio itsestä" : ideaaliminän rakentuminen fitnessblogien diskursseissa

Abstract

Tutkielmassani tarkastelen neljässä suomalaisessa fitnessblogissa rakentuvia diskursseja sekä niiden kautta syntyvää käsitystä ideaaliminästä. Pyrin selvittämään, millainen tämä ideaaliminä on ja miksi se esitetään tavoittelemisen arvoisena. Analyysini tueksi esittelen aiempaa tutkimusta yhteiskunnan individualisoitumisesta, uusliberalistisesta ihmiskäsityksestä, ruumisprojekteista sekä ruumiin muotoihin liitetyistä merkityksistä.

Ideaaliminä on tulevaisuuteen sijoittuva ”paras versio itsestä”, joka pakenee aina tavoittelijaansa. Yhteiskunnan kehityskulut ja muuttuvat käsitykset hyvästä elämästä ja sitä elävistä ihmisistä vaikuttavat siihen, millaiseksi ideaaliminä rakentuu.

Analysoin teksti- ja kuva-aineistoja blogeista Ainon tarinoita treenaamisesta, Fitoona, Steffit ja The TOP Moments by Sanna Laitinen. Tekstianalyysissä käytän diskurssianalyyttistä metodia, jonka avulla nostan esiin aineistossa rakentuvia erilaisia ideaaliminän muotoja.

Diskurssianalyysin tuloksena hahmottelen neljä erilaista diskurssia: suoritus, tasapaino, kokemus ja tiede. Nämä diskurssit asettavat ideaaliminälle erilaisia vaatimuksia. Suoritusdiskurssissa korostuu ankara suorittaja ja itsensä haastaja, joka suuntaa aina kohti uusia haasteita. Kokemusdiskurssissa korostuu itseään kuunteleva yksilö, joka yrityksen ja erehdyksen kautta oppii kuuntelemaan omaa kehoaan ja toimimaan sen parhaaksi. Tiedediskurssi taas kannustaa olemaan rationaalinen yksilö, joka omaksuu ja soveltaa uutta tieteellistä tietoa elämäänsä. Tasapainodiskurssissa korostuu kultaisen keskitien ideaaliminä, jolla suoritus ja lepo ovat tasapainossa. Tällainen yksilö luottaa omiin kokemuksiinsa, mutta soveltaa elämäänsä myös tieteellistä tietoa. Hän osaa olla sekä ankara suorittaja että armollinen itselleen. Tasapainodiskurssi on aineiston hegemonisin diskurssi.

Kuva-aineistoon teen aluksi määrällisen sisällönanalyysin, jonka avulla nostan aineistosta esiin usein toistuvia aiheita ja kuvatyyppejä, mutta toisaalta myös poissaoloja. Määrällisen sisällönanalyysin jälkeen valitsen tarkemman analyysin kohteeksi neljä esimerkkikuvaa. Kuva-analyysi osoittaa, että fitnessbloggaajat esiintyvät kuvissa yhtä aikaa sekä esimerkillisinä fitnessyksilöinä että tavallisina ihmisinä, joihin lukija voi helposti samastua.

Lopuksi suhteutan analyysini tulokset aiempaan tutkimukseen ja sijoitan fitnessblogit niitä ympäröivään yhteiskunnalliseen kontekstiin. Fitnessblogit ovat syntyneet individualistisessa yhteiskunnassa, jossa vastuu terveydestä ja omasta elämästä on sälytetty pitkälti yksilön harteille. Suorituskeskeisyys ja parempiin tuloksiin pyrkiminen on kytkettävissä uusliberalistiseen ajattelumalliin. Ihmisten ruumiin muodoista pyritään tekemään päätelmiä heidän henkisistä ja moraalisista ominaisuuksistaan, ja lihavuuden stigma on kova. Kokemus- ja tiedediskurssien kilpailu on merkki asiantuntijuuden muutoksesta. Nämä kaikki kehityskulut vaikuttavat siihen, millaiseksi fitnessblogien ideaaliminä rakentuu.