Uimahallien rooli muuttuvalla liikuntasektorilla : Tampereen uimahallipalveluiden laatu ja taulutietokonekysely niiden asiakaslähtöisen mittaamisen ja arvioinnin tukena

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan liikunnan roolia kansanterveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä uimahallien merkittävyyttä osana liikuntakulttuuria. Teemaa lähestytään empiirisesti tutkimalla Tampereen uimahallien laatua ja vaikuttavuutta asiakaslähtöisesti asiakastyytyväisyyden, käyntitottumusten sekä käyntiin vaikuttavien tekijöiden avulla. Tutkielmaan liittyvänä metatutkimuksena selvitetään taulutietokonekyselyn etuja, haittoja ja potentiaalia palaute- ja tutkimusdatan keräämisen työkaluna niin uimahalleissa kuin palveluissa yleensä.

Tutkimusaineiston kerääminen toteutettiin taulutietokonekyselyllä. Kyselylaite sijoitettiin kahdeksi viikoksi kerrallaan Tesomalla, Pyynikillä, Kalevassa ja Hervannassa sijaitsevien uimahallien aulaan. Vastauksia kyselyyn kertyi yhteensä 2 580 kappaletta: 538 Tesoman uimahallista, 710 Pyynikin uimahallista, 618 Kalevassa sijaitsevasta Tampereen uintikeskuksesta ja 714 Hervannan uimahallista. Kyselyt kerättiin WebInfra Survey -ohjelmalla, josta ne siirrettiin Microsoft Office Excel 2016 -ohjelmaan muotoiltavaksi, ja IBM SPSS Statistics 25 -ohjelmaan analysoitavaksi. Taulutietokonekyselyn lisäksi tutkimuksessa käytettiin aineistona tutkijan keväällä 2017 kandidaatintutkielmassaan toteuttamaa uimahallien ohjausryhmien asiakkaille suunnattua kyselyä, sekä syksyllä 2016 toteutettua Tampereen seudun uimahallien asiakaskyselyä.

Tutkimuksen tuloksista huomattiin, että kyselyyn vastanneet olivat tyytyväisiä uimahalleihin sekä niiden palveluihin. Valtaosa vastaajista kertoi lisäksi käyvänsä uimahallissa noin kerran viikossa ja käyttävänsä käyntinsä aikana noin tunnin kohtalaisen kuormittavaan liikuntaan, eli vastaajat saavat uimahallipalveluiden avulla viikoittaisen liikuntasuosituksen lähestulkoon täyteen. Tämän lisäksi vastaajat kokevat uimahallien olevan tärkeitä liikuntapalveluja heidän henkilökohtaiselle hyvinvoinnilleen, ja kokevat niiden olevan myös yleisellä tasolla tärkeitä liikuntapaikkoja. Näistä voidaan päätellä ainakin Tampereen uimahallien olevan laadukkaita palveluja, ja voidaan myös väittää uimahallien olevan vaikuttavia liikuntapaikkoja, kun ajatellaan vaikuttavuutta tekemisen ja tekemättömyyden erotuksena: uimahallit ovat tulosten perusteella monelle ihmiselle tärkeimpiä hyvinvointinsa edistämisen palveluja.

Metatutkimuksen tuloksista huomattiin, että taulutietokoneella tehty kysely on muihin sähköisen kyselyn muotoihin verrattuna huomattavasti tehokkaammin ja kattavammin dataa keräävä kyselymuoto. Aiempiin tutkimuksiin verrattuna taulutietokonekyselyllä saatiin kerättyä paljon enemmän vastauksia huomattavasti tasaisemmalla ikä- ja sukupuolijakaumalla. Metatutkimukselle asettamani hypoteesi, jonka mukaan taulutietokonekysely mahdollistaa vastaavia kyselymuotoja suuremmat vastausmäärät, osoittautui näin ollen oikeaksi. Kyselyn keskeyttämisprosentti oli toisaalta suuri, kun vain 33,45 prosenttia vastaajista suoritti kyselyn loppuun asti. Taulutietokonekyselyn laatimisessa on siis käytettävä erityistä tarkkuutta.