Digitaalinen vuorovaikutus kaupunkilaisten sitouttamisessa ja osallistamisessa : Facebookin kaupunkiryhmät ja muut digitaaliset alustat
Jussila, Elina (2018)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Jussila, Elina
2018
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2018-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201807042257
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201807042257
Tiivistelmä
Kaupungit ympäri maailman kohtaavat arjessaan monenlaisia haasteista. Siinä missä syrjäiset paikat kärsivät asukaskadosta, kamppailevat suosituimmat paikat väenpaljouden aiheuttamista ongelmista, kuten saasteista ja oppilaitospulasta. Kaupungit ovat jo heränneet tai heräämässä etsimään aktiivisesti ratkaisuita näihin haasteisiin. Ongelmien ratkaisemisen keskiöön on monesti nostettu asukkaiden parempi sitouttaminen ja osallistaminen. Tehokkaina alustoina näiden haasteiden ratkaisemiselle sitouttamisen ja osallistamisen keinoin voivat toimia valmiit sosiaalisen median palvelut, kuten Facebook, tai kaupunkien tarpeisiin räätälöidyt, pidemmälle viedyt digitaaliset alustat.
Tutkielman tavoitteena on tutkia, millaisilla digitaalisen vuorovaikutuksen keinoilla kaupungit voivat sitouttaa ja osallistaa asukkaitaan tulevaisuudessa aiempaa paremmin. Tutkimusongelmaa lähestytään analysoimalla Facebookin kaupunkiryhmien vuorovaikutusta sekä tarkastelemalla maailmalla toteutettuja, onnistuneita digitaalisen vuorovaikutuksen toimenpiteitä. Aineiston ensimmäisen osa muodostuu kolmesta Facebookin kaupunkiryhmästä, jotka ovat Tampere, *Heinolan keskusteluseinä* ja Puskaradio Helsinki. Näiden ryhmien vuorovaikutusta analysoidaan 1.–7.1.2018 väliseltä ajanjaksolta. Aineiston toinen osa koostuu viidestä tapausesimerkistä maailmalta, missä digitaalista vuorovaikututusta on hyödynnetty onnistuneesti kaupunkilaisten sitouttamisessa ja osallistamisessa. Näistä onnistuneista esimerkeistä pyritään löytämään yhdistäviä tekijöitä, joiden voidaan nähdä edesauttaneen onnistummista.
Tulokset osoittavat, että kaupungit voivat digitaalisen vuorovaikutuksen keinoin sitouttaa ja osallistaa kaupunkilaisia monilla tavoilla. Lisäksi onnistuneissa tapausesimerkeissä toistuvat tietyt elementit, kuten kohderyhmän tunteminen, kohderyhmän tarpeisiin vastaaminen, helppokäyttöisyys, vapaaehtoisuus, palkitseminen ja yhteenkuuluvuuden tunteen luominen. Facebookin kaupunkiryhmien osalta tulokset osoittavat, että ryhmissä keskustellaan hyvin erilaisista asioista. Yleisimmät postausaiheet ovat palveluista ja tapahtumista tiedottaminen, tietojen kysyminen ja tuen hakeminen, keskustelunavaukset, löytö- ja katoamisilmoitukset, valokuvien jakaminen, ja huumoripitoiset julkaisut. Nämä keskustelunaiheluokat herättävät eri tavalla vuorovaikutusta riippuen kaupunkiryhmästä. Ylipäätään jokaisessa ryhmässä vallitseekin oma leimallinen vuorovaikutuskulttuurinsa, joka luo joko suotuisat tai haastavat lähtökohdat rakentavan vuorovaikutuksen syntymiselle. Facebookin kaupunkiryhmillä näyttäisi olevan myös rooli kaupunkien maineenhallinnassa. Tutkielman tulosten avulla kaupunkien asukkaiden sitouttamista ja osallista kyetään tulevaisuudessa entistä tehokkaammin kehittämään digitaalisen viestinnän keinoin.
Tutkielman tavoitteena on tutkia, millaisilla digitaalisen vuorovaikutuksen keinoilla kaupungit voivat sitouttaa ja osallistaa asukkaitaan tulevaisuudessa aiempaa paremmin. Tutkimusongelmaa lähestytään analysoimalla Facebookin kaupunkiryhmien vuorovaikutusta sekä tarkastelemalla maailmalla toteutettuja, onnistuneita digitaalisen vuorovaikutuksen toimenpiteitä. Aineiston ensimmäisen osa muodostuu kolmesta Facebookin kaupunkiryhmästä, jotka ovat Tampere, *Heinolan keskusteluseinä* ja Puskaradio Helsinki. Näiden ryhmien vuorovaikutusta analysoidaan 1.–7.1.2018 väliseltä ajanjaksolta. Aineiston toinen osa koostuu viidestä tapausesimerkistä maailmalta, missä digitaalista vuorovaikututusta on hyödynnetty onnistuneesti kaupunkilaisten sitouttamisessa ja osallistamisessa. Näistä onnistuneista esimerkeistä pyritään löytämään yhdistäviä tekijöitä, joiden voidaan nähdä edesauttaneen onnistummista.
Tulokset osoittavat, että kaupungit voivat digitaalisen vuorovaikutuksen keinoin sitouttaa ja osallistaa kaupunkilaisia monilla tavoilla. Lisäksi onnistuneissa tapausesimerkeissä toistuvat tietyt elementit, kuten kohderyhmän tunteminen, kohderyhmän tarpeisiin vastaaminen, helppokäyttöisyys, vapaaehtoisuus, palkitseminen ja yhteenkuuluvuuden tunteen luominen. Facebookin kaupunkiryhmien osalta tulokset osoittavat, että ryhmissä keskustellaan hyvin erilaisista asioista. Yleisimmät postausaiheet ovat palveluista ja tapahtumista tiedottaminen, tietojen kysyminen ja tuen hakeminen, keskustelunavaukset, löytö- ja katoamisilmoitukset, valokuvien jakaminen, ja huumoripitoiset julkaisut. Nämä keskustelunaiheluokat herättävät eri tavalla vuorovaikutusta riippuen kaupunkiryhmästä. Ylipäätään jokaisessa ryhmässä vallitseekin oma leimallinen vuorovaikutuskulttuurinsa, joka luo joko suotuisat tai haastavat lähtökohdat rakentavan vuorovaikutuksen syntymiselle. Facebookin kaupunkiryhmillä näyttäisi olevan myös rooli kaupunkien maineenhallinnassa. Tutkielman tulosten avulla kaupunkien asukkaiden sitouttamista ja osallista kyetään tulevaisuudessa entistä tehokkaammin kehittämään digitaalisen viestinnän keinoin.