15–16-vuotiaiden nuorten alkoholinkäytön ja tupakoinnin yhteys vuosina 2002–2003 17–18-vuotiaiden nuorten hasiksen käyttöön vuosina 2004–2005
Sarre, Karita (2018)
2018
Terveystieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-06-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201807032251
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201807032251
Tiivistelmä
Suomalaiset nuoret aloittavat alkoholin, tupakan ja kannabiksen kokeilun ja käytön nuoruusiässä. Alkoholinkäyttö säännöllistyy noin kolmen vuoden kuluessa käytön aloittamisesta. Nikotiinin ja huumeiden osalta käytön säännöllistyminen tapahtuu nopeammin. Päihteidenkäytön aloittamista tulisi kyetä nuorilla viivästyttämään, sillä päihteidenkäytön varhainen aloittaminen on yhteydessä nuorten terveyteen ja hyvinvointiin tärkeinä nuoruusvuosina sekä myöhemmin. Suomessa yksi terveyden edistämisen tavoitteista on nuorten päihteidenkäytön vähentäminen. Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat tärkeä kansanterveyshaaste.
Pro gradu -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko alkoholinkäytöllä ja tupakoinnilla 15–16-vuotiaana yhteyttä hasiksen käyttöön 17–18-vuotiaana. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, onko alkoholin ja tupakan yhteiskäytöllä 15–16-vuotiaana yhteyttä hasiksen käyttöön 17–18-vuotiaana. Tutkimuksessa käytettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin, Kansanterveyslaitoksen ja Tampereen yliopiston Nuorten mielenterveys, prospektiivinen seurantatutkimus -hankkeen (NMT) aineistoa vuosilta 2002–2003 (n = 3278) ja vuosilta 2004–2005 (n = 2070). Kysely toteutettiin lomakehaastatteluina. NMT-hankkeessa kartoitetaan nuoruusikäisen väestön mielenterveyden ongelmien yleisyyttä sekä riski- ja suojaavia tekijöitä. Pro gradu -tutkimuksen aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla käyttämällä ristiintaulukointia, khiin neliö -testejä ja logistista regressioanalyysiä.
Tutkimustulokset olivat monin osin yhteneväisiä aikaisempien tutkimusten kanssa. Tutkimus osoitti alkoholinkäytön ja tupakoinnin lisäävän nuorilla riskiä käyttää myöhemmin hasista. Päihdeaineiden yhteiskäytön tarkastelu osoitti myös alkoholin ja tupakan yhteiskäytön lisäävän nuorilla riskiä käyttää myöhemmin hasista. Vanhempien koulutus ja työttömyys tai pakkoloma eivät olleet tutkimuksessa yhteydessä myöhempään hasiksen käyttöön. Sen sijaan asuminen muussa kuin ydinperheessä lisäsi nuorella riskiä käyttää myöhemmin hasista. Nuorten päihteidenkäytön yleisyys oli aineistossa pääosin samansuuntainen kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Tutkimustulokset antoivat viitteitä, että jatkossa on aiheellista tutkia edelleen nuorten alkoholinkäytön ja tupakoinnin sekä päihdeaineiden yhteiskäytön yhteyksiä myöhempään kannabiksen käyttöön. Päihteidenkäytön aiheuttamat haitat nuorille ovat kiistattomia.
ABSTRACT
Association between alcohol and tobacco use by 15–16-year-olds in 2002–2003 and hashish use by 17–18-year-olds in 2004–2005
Youth in Finland start experimenting and using alcohol, tobacco and cannabis in adolescence. Drinking becomes more frequent about three years after initial use. With regard to nicotine and drugs, the habituation of substance use occurs more quickly. Substance use initiation in adolescents should be delayed because early initiation is associated with the health and well-being of youth both during the important early years and later. In Finland, substance use reduction among youth is regarded as one of the objectives of health promotion. Substance use-related health problems pose a major challenge for public health.
This master's thesis aimed to explore the possible association between alcohol and tobacco use at the age of 15–16 years and hashish use at the age of 17–18 years. Additionally, it investigated associations between alcohol and tobacco co-administration by 15–16-year-olds to hashish use at the age of 17–18. The thesis drew from data gathered as part of the Adolescent Mental Health Cohort Study (AMHCS), a prospective follow-up study by the Pirkanmaa Hospital District, the National Public Health Institute of Finland and the University of Tampere in 2002–2003 (n = 3278) and 2004–2005 (n = 2070). The study was conducted with self-report questionnaires. The AMHCS charts the prevalence of mental health problems among the adolescent population and related risk and protective factors. The master's thesis data was analysed with SPSS software using crosstabulation, chi-square tests and logistic regression analysis.
The results were in many ways consistent with earlier studies. The study showed that alcohol and tobacco use increases the risk of hashish use later in an adolescent's life. The examination of co-administration indicated that the co-administration of alcohol and tobacco also increases the risk of subsequent hashish use. Unlike parents' level of education and unemployment or lay-off, which were not found to be associated with subsequent hashish use, not living with both parents seemed to put an adolescent at a higher risk of using hashish later in life. The prevalence of substance use among youth was largely in line with the findings of earlier studies. The results indicated the need for further research into the association between adolescent alcohol and tobacco use and co-administration, and subsequent cannabis use. Negative impacts caused by substance abuse on youth are indisputable.
Pro gradu -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko alkoholinkäytöllä ja tupakoinnilla 15–16-vuotiaana yhteyttä hasiksen käyttöön 17–18-vuotiaana. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, onko alkoholin ja tupakan yhteiskäytöllä 15–16-vuotiaana yhteyttä hasiksen käyttöön 17–18-vuotiaana. Tutkimuksessa käytettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin, Kansanterveyslaitoksen ja Tampereen yliopiston Nuorten mielenterveys, prospektiivinen seurantatutkimus -hankkeen (NMT) aineistoa vuosilta 2002–2003 (n = 3278) ja vuosilta 2004–2005 (n = 2070). Kysely toteutettiin lomakehaastatteluina. NMT-hankkeessa kartoitetaan nuoruusikäisen väestön mielenterveyden ongelmien yleisyyttä sekä riski- ja suojaavia tekijöitä. Pro gradu -tutkimuksen aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla käyttämällä ristiintaulukointia, khiin neliö -testejä ja logistista regressioanalyysiä.
Tutkimustulokset olivat monin osin yhteneväisiä aikaisempien tutkimusten kanssa. Tutkimus osoitti alkoholinkäytön ja tupakoinnin lisäävän nuorilla riskiä käyttää myöhemmin hasista. Päihdeaineiden yhteiskäytön tarkastelu osoitti myös alkoholin ja tupakan yhteiskäytön lisäävän nuorilla riskiä käyttää myöhemmin hasista. Vanhempien koulutus ja työttömyys tai pakkoloma eivät olleet tutkimuksessa yhteydessä myöhempään hasiksen käyttöön. Sen sijaan asuminen muussa kuin ydinperheessä lisäsi nuorella riskiä käyttää myöhemmin hasista. Nuorten päihteidenkäytön yleisyys oli aineistossa pääosin samansuuntainen kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Tutkimustulokset antoivat viitteitä, että jatkossa on aiheellista tutkia edelleen nuorten alkoholinkäytön ja tupakoinnin sekä päihdeaineiden yhteiskäytön yhteyksiä myöhempään kannabiksen käyttöön. Päihteidenkäytön aiheuttamat haitat nuorille ovat kiistattomia.
ABSTRACT
Association between alcohol and tobacco use by 15–16-year-olds in 2002–2003 and hashish use by 17–18-year-olds in 2004–2005
Youth in Finland start experimenting and using alcohol, tobacco and cannabis in adolescence. Drinking becomes more frequent about three years after initial use. With regard to nicotine and drugs, the habituation of substance use occurs more quickly. Substance use initiation in adolescents should be delayed because early initiation is associated with the health and well-being of youth both during the important early years and later. In Finland, substance use reduction among youth is regarded as one of the objectives of health promotion. Substance use-related health problems pose a major challenge for public health.
This master's thesis aimed to explore the possible association between alcohol and tobacco use at the age of 15–16 years and hashish use at the age of 17–18 years. Additionally, it investigated associations between alcohol and tobacco co-administration by 15–16-year-olds to hashish use at the age of 17–18. The thesis drew from data gathered as part of the Adolescent Mental Health Cohort Study (AMHCS), a prospective follow-up study by the Pirkanmaa Hospital District, the National Public Health Institute of Finland and the University of Tampere in 2002–2003 (n = 3278) and 2004–2005 (n = 2070). The study was conducted with self-report questionnaires. The AMHCS charts the prevalence of mental health problems among the adolescent population and related risk and protective factors. The master's thesis data was analysed with SPSS software using crosstabulation, chi-square tests and logistic regression analysis.
The results were in many ways consistent with earlier studies. The study showed that alcohol and tobacco use increases the risk of hashish use later in an adolescent's life. The examination of co-administration indicated that the co-administration of alcohol and tobacco also increases the risk of subsequent hashish use. Unlike parents' level of education and unemployment or lay-off, which were not found to be associated with subsequent hashish use, not living with both parents seemed to put an adolescent at a higher risk of using hashish later in life. The prevalence of substance use among youth was largely in line with the findings of earlier studies. The results indicated the need for further research into the association between adolescent alcohol and tobacco use and co-administration, and subsequent cannabis use. Negative impacts caused by substance abuse on youth are indisputable.