Siirtohinnoitteludokumentaation uudistus : näkemyksiä maakohtaisen raportoinnin vaikutuksista

Abstract

Siirtohinnoittelu on yksi puhutuimmista aiheista kansainvälisessä talouskeskustelussa. Siirtohinnoittelulla tarkoitetaan konserniyritysten sisäisten transaktioiden hinnoittelua. Mediakeskustelussa siirtohinnoittelu nähdään usein suurten konserniyritysten aggressiivisen verosuunnittelun välineenä, mutta myös tutkimusten mukaan siirtohinnoittelulla on rooli suuryritysten verosuunnittelussa ja voitonsiirrossa. Tämän vuoksi kansainvälisiä konserniyrityksiä vaaditaan useissa maissa laatimaan siirtohinnoitteludokumentaatio, jossa se antaa selvityksen käyttämistään siirtohinnoista ja niiden perusteista. Dokumentaation avulla veroviranomaiset voivat selvittää, onko siirtohinnoittelussa noudatettu markkinaehtoperiaatetta.

OECD on yhdessä G20-maiden kanssa aloittanut vuonna 2012 BEPS-hankkeen veropohjan rapautumisen ja voitonsiirron ehkäisemiseksi. BEPS-hankkeen 15-kohtaisen toimenpideohjelman 13. toimenpide koskee siirtohinnoitteludokumentaation uudistusta ja maakohtaista raportointia. Suomessa laki maakohtaisesta raportoinnista on saatettu voimaan vuoden 2017 alusta. Maakohtaisessa raportissa raportointivelvollinen yritys on velvoitettu antamaan maakohtaisesti tietoja maksamistaan veroista, taloudellisista luvuistaan ja toiminnastaan kussakin toimintamaassaan. Maakohtaisen raportin tavoitteena on selvittää, missä maissa yrityksillä on todellisuudessa liiketoimintaa.

Tutkimuksessa käsitellään siirtohinnoittelua ja siirtohinnoitteludokumentaation uudistusta eli maakohtaista raportointia siirtohinnoitteluun liittyvän tutkimuksen, lainsäädännön ja ohjeistuksen valossa sekä empiirisesti asiantuntijatekstien näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida, millaisia näkemyksiä maakohtainen raportointi on asiantuntijoiden keskuudessa herättänyt Tarkasteltavat tekstit ovat maakohtaisesta raportoinnista laadittuja artikkeleita, uutisia, lausuntoja sekä blogi- ja mielipidekirjoituksia. Tekstit on analysoitu aineistolähtöistä sisällönanalyysiä apuna käyttäen. Maakohtainen raportointi on herättänyt keskustelua; yritysten edustajat ovat olleet huolissaan tiukentuneista raportointivaatimuksista sekä niiden lisäämistä kustannuksista ja tietosuojariskeistä, mutta toisaalta esimerkiksi kansalaisjärjestöt puoltavat raportointia verosuunnittelun läpinäkyvyyden lisääjänä. Maakohtaisen raportoinnin ei nähdä estävän aggressiivista verosuunnittelua ja voitonsiirtoa kokonaan. Näin ollen yrityksen strategiseen talous- ja verosuunnitteluun maakohtaisen raportoinnin vaikutuksen arvioidaan olevan vähäisempi kuin sen operatiiviseen toimintaan.