Työhyvinvointi kaupan alan työntekijöiden arjessa
Tuominen, Marika (2018)
2018
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201807032240
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201807032240
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisena työhyvinvointi näyttäytyy kaupan alan työntekijöiden työssä. Työhyvinvoinnin merkitys on kasvanut viime vuosikymmenten aikana ja erityisesti viime vuosina on tapahtunut paljon muutoksia kaupan alalla, joiden voidaan olettaa vaikuttavan yksilöiden kokemaan työhyvinvointiin.
Tutkimuksen teoria rakentuu työhyvinvointimallin ja työn voimavarojen mallien ympärille. Tässä tutkimuksessa korostuu yksilön työhyvinvointi, jonka vuoksi mallien osana tutkitaan psykologisen pääoman, terveyden ja fyysisen työkyvyn yhteyttä yksilön voimavaroihin.
Tutkimusaineisto kerättiin haastatteluiden avulla maalis-huhtikuun aikana 2018. Aineisto muodostui kaupan alan työntekijöiden haastatteluista ja aineiston analyysissä hyödynnettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Haastatteluiden tulosten analysoinnissa käytettiin apuna teemoittelua.
Tulosten mukaan kaupan alalla työntekijöiden voimavaratekijöitä ovat työkaverit ja hyvä ilmapiiri niin omassa pienessä työyhteisössä kuin koko organisaatiossa. Pidentyneillä aukioloajoilla ei nähty olevan vaikutusta työhyvinvoinnille. Kiire koettiin joissain tilanteissa työhyvinvointia heikentävänä tekijänä, mutta se nähtiin myös positiivisena piristysruiskeena.
Kuormittavina tekijöinä nähtiin useat iltavuorot viikossa sekä ilta- ja aamuvuoroyhdistelmät, joissa työntekijä ei ehdi palautumaan riittävästi vuorojen välissä. Lisäksi nostettiin esiin peräkkäisten vapaapäivien merkitys, jotta työntekijöiden olisi mahdollista suunnitella omaa vapaa-aikaansa paremmin. Työyhteisössä korostettiin hyvän ilmapiirin merkitystä sekä työkaverin huomioimista, jolla koettiin olevan merkittävä vaikutus työssä viihtymiseen ja työn sujuvuuteen. Lisäksi korostettiin erityisesti siisteyden roolia niin omalla työpisteellä kuin koko organisaatiossa.
Tutkimuksen perusteella työntekijät voivat tällä hetkellä hyvin, mutta organisaatiossa tulisi parantaa työyhteisön ilmapiiriä, sekä panostaa työvuorosuunnitteluun, jotta yksilöiden työhyvinvointi voisi kehittyä. Lisäksi siisteyden eteen olisi tehtävä töitä, jotta kaikkien olisi mukavampi olla töissä. Työvuoroja ajatellen kaikkien toiveita ei ole koskaan mahdollista toteuttaa, mutta jos organisaatio on valmis tekemään töitä, niin pienellä panostuksella olisi mahdollista parantaa yksilöiden työhyvinvointia merkittävästi.
Tutkimuksen teoria rakentuu työhyvinvointimallin ja työn voimavarojen mallien ympärille. Tässä tutkimuksessa korostuu yksilön työhyvinvointi, jonka vuoksi mallien osana tutkitaan psykologisen pääoman, terveyden ja fyysisen työkyvyn yhteyttä yksilön voimavaroihin.
Tutkimusaineisto kerättiin haastatteluiden avulla maalis-huhtikuun aikana 2018. Aineisto muodostui kaupan alan työntekijöiden haastatteluista ja aineiston analyysissä hyödynnettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Haastatteluiden tulosten analysoinnissa käytettiin apuna teemoittelua.
Tulosten mukaan kaupan alalla työntekijöiden voimavaratekijöitä ovat työkaverit ja hyvä ilmapiiri niin omassa pienessä työyhteisössä kuin koko organisaatiossa. Pidentyneillä aukioloajoilla ei nähty olevan vaikutusta työhyvinvoinnille. Kiire koettiin joissain tilanteissa työhyvinvointia heikentävänä tekijänä, mutta se nähtiin myös positiivisena piristysruiskeena.
Kuormittavina tekijöinä nähtiin useat iltavuorot viikossa sekä ilta- ja aamuvuoroyhdistelmät, joissa työntekijä ei ehdi palautumaan riittävästi vuorojen välissä. Lisäksi nostettiin esiin peräkkäisten vapaapäivien merkitys, jotta työntekijöiden olisi mahdollista suunnitella omaa vapaa-aikaansa paremmin. Työyhteisössä korostettiin hyvän ilmapiirin merkitystä sekä työkaverin huomioimista, jolla koettiin olevan merkittävä vaikutus työssä viihtymiseen ja työn sujuvuuteen. Lisäksi korostettiin erityisesti siisteyden roolia niin omalla työpisteellä kuin koko organisaatiossa.
Tutkimuksen perusteella työntekijät voivat tällä hetkellä hyvin, mutta organisaatiossa tulisi parantaa työyhteisön ilmapiiriä, sekä panostaa työvuorosuunnitteluun, jotta yksilöiden työhyvinvointi voisi kehittyä. Lisäksi siisteyden eteen olisi tehtävä töitä, jotta kaikkien olisi mukavampi olla töissä. Työvuoroja ajatellen kaikkien toiveita ei ole koskaan mahdollista toteuttaa, mutta jos organisaatio on valmis tekemään töitä, niin pienellä panostuksella olisi mahdollista parantaa yksilöiden työhyvinvointia merkittävästi.