Urban Archaeology in Michael Redhill’s Toronto Novel Consolation

Abstract

Tutkielmani käsittelee urbaanin arkeologian tematiikkaa ja arkeologian metaforista sekä käsitteellistä merkitystä kanadalaisessa kaupunkikirjallisuudessa. Tutkimusaineistoni keskiössä on Michael Redhillin Torontoon sijoittuva historiallinen kaupunkiromaani Consolation (2006), jota analysoin ensisijaisesti kirjassa esitetyn tarinan ilmentämän tilallisuuden kautta. Romaanin tapahtumat eivät ole ainoastaan sidoksissa tiettyyn aikaan (1857/1997) ja paikkaan (Toronto), kuten kirjallisuudentutkimuksessa on usein tapana ymmärtää, vaan lähtökohtaisesti itse ympäristö tuottaa tilallisia tapahtumaketjuja, jotka ohjaavat kaupunkilaisten tottumuksia, tuntemuksia ja toimintaa eri elämänalueilla.

Romaanin urbaani tila, miljoonakaupunki Ontario-järven rannalla, on havainnollistava esimerkki ajan ja paikan jatkuvasta yhteentörmäyksestä ja muutoksesta, joka on nähtävissä niin todellisen kuin kuvitellun kaupungin kuvassa. Toronton muodonmuutos pienestä rajaseudun kylästä tunnetuksi maailman metropoliksi viimeisen puolentoista vuosisadan aikana viestittää paikan ainutlaatuisesta olemuksesta ja luonteesta, minkä vuoksi tutkimuksessani erittelen ja analysoin myös mielikuvia, jotka nousevat esiin kaupungista kirjoitetussa kirjallisuudessa sekä Torontosta kertovissa dokumentaarisissa (ei-fiktiivisissä) teksteissä.

Urbaani arkeologia on kirjallisuudentutkimuksessa verrattain uusi käsite, eikä sen käyttö fiktion tarkastelun yhteydessä ole vakiintunutta. Tutkielmassani esittelenkin kokeellisen tavan, jolla tuoda arkeologia ja kirjallisuus lähemmäs toisiaan ja luon tieteenalojen välille yhteyden kirjallisuuskritiikissä. Teoreettisena viitekehyksenä käytän kaupunkikirjallisuuden alalla esillä olevia näkemyksiä moniulotteisesta tilasta: siitä miten kaupunkitila nähdään ja koetaan, kuinka paikka ja aika yhdistää, mutta myös erottaa kaupunkilaisia ja miten tila jatkuvasti politisoituu. Tutkielmassani havainnollistuu myös, mitä uutta kaupunkitilan tutkimus arkeologisesta näkökulmasta voi tuoda kaupunkikirjallisuuden muuten vilkkaaseen tutkimuskenttään.

Tutkimusmetodini, Deep Locational Criticism (Jason Finch), korostaa fiktiivisten ja ei-fiktiivisten tekstien teoreettista pohdintaa, mutta tutkimuksen monitieteellisyys ilmenee etenkin romaanin analyysikappaleissa, joissa tekstianalyysi täydentyy tutkimuksen kohteena olevasta kaupungista kerätyn kokemustiedon kautta (haastattelut, havainnot, kartat ja valokuvat). Tämä käytännöllinen tekstin tutkimisen tapa painottaa käsitteen location tärkeyttä ja pohjautuu heideggerilaiseen ajatukseen, jonka mukaan oleminen on ennen kaikkea ”olemista jossain.”

Analyysini paljastaa, että Consolation romaanin monimerkityksellisyys kirkastuu nimenomaan tarinan ”arkeologisen ymmärryksen” kautta ja että arkeologinen historiantutkimus on Toronton kaupungille sekä uhka että mahdollisuus; osa rakennusyrityksistä ja päättäjistä näkee keskustan arkeologiset kaivaukset ongelmana, kun taas arkeologit, kaupunkihistorioitsijat ja useat kansalaisjärjestöt puoltavat niiden tärkeyttä kaupungin muistille ja kehitykselle. Ennen kaikkea analyysini avaa Toronton ja urbaanin arkeologian monimutkaista suhdetta kirjallisuuden avulla ja havainnollistaa kuinka tärkeässä osassa fiktio on kaupunkia tarkasteltaessa.