”Ehkä otan itseäni niskasta kiinni ja hoidan vanhempainillan kuin mies” : isyyden neljä tarinatyyppiä
Kaukinen, Sanna (2018)
Kaukinen, Sanna
2018
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-06-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201807022212
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201807022212
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielma muodostuu kasvatustieteiden tiedekunnan ohjeiden mukaisesta vertaisarviointiin hyväksytystä tutkimusartikkelista. Tutkimuksessa tarkasteltiin miesten tuottamia isyyskertomuksia. Tutkimuskysymyksenä oli; millaisia isyyttä kuvaavia tarinatyyppejä miesten isyyskertomuksista oli löydettävissä. Isyyskertomuksia tarkasteltiin erityisesti sukupuolittuneen vanhemmuuden näkökulman kautta. Tutkimus sijoittuu perhettä ja sukupuolta tarkastelevalle kasvatustieteen ja sosiologian kentälle.
Tutkimusaineisto (N=44) kerättiin eläytymismenetelmällä miehiltä, joilla oli lapsia, helmi-maaliskuussa 2018. Aineistoa kerättiin (N=23) sähköisellä lomakkeella ja henkilökohtaisesti (N=21). Tulokset osoittivat isäkertomusten olevan hyvin monimuotoisia. Aineistosta pelkistettiin neljä erilaista isyyden tarinatyyppiä; (I) etäinen isä, (II) vastuullinen kasvattajaisä, (III) tasavertainen isä, (IV) ja epäröivä isä. Tarinatyyppien sukupuolittuneet käsitykset vanhemmuudesta näkyivät tarinatyyppien sukupuoliroolikäsityksissä. Vastuullisen kasvattajaisän ja etäisen isän tarinatyypit muodostuivat perinteisistä ja selkeistä sukupuoliroolikäsityksistä. Tasavertaisen isän ja epäröivä isän tarinatyypissä selkeät ja perinteiset käsitykset sukupuolirooleista olivat kyseenalaistettu tai täysin muuttuneet. Nämä isäkertomukset hahmottavat isyyden moninaista kenttää ja kertovat isyyden kulttuurisista käsityksistä.
Nykyajan isyyttä määrättävät monet tekijät ja isät kamppailevat erilaisten roolien kanssa. Pohjoismaissa perhepoliittinen painopiste on siirtynyt isyyden kannustavista kampanjoista ja tukitoimista tukemaan enemmän jaettua ja tasavertaista vanhemmuutta. Jaettu vanhemmuus on yksi merkittävä tekijä kehittämässä tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Kulttuuristen isyyskuvien ja isyyden ihanteiden tutkiminen on merkittävää, sillä ne antavat tärkeää tietoa, jonka avulla voidaan tukea perheitä kohti jaettua vanhemmuutta.
Tutkimusaineisto (N=44) kerättiin eläytymismenetelmällä miehiltä, joilla oli lapsia, helmi-maaliskuussa 2018. Aineistoa kerättiin (N=23) sähköisellä lomakkeella ja henkilökohtaisesti (N=21). Tulokset osoittivat isäkertomusten olevan hyvin monimuotoisia. Aineistosta pelkistettiin neljä erilaista isyyden tarinatyyppiä; (I) etäinen isä, (II) vastuullinen kasvattajaisä, (III) tasavertainen isä, (IV) ja epäröivä isä. Tarinatyyppien sukupuolittuneet käsitykset vanhemmuudesta näkyivät tarinatyyppien sukupuoliroolikäsityksissä. Vastuullisen kasvattajaisän ja etäisen isän tarinatyypit muodostuivat perinteisistä ja selkeistä sukupuoliroolikäsityksistä. Tasavertaisen isän ja epäröivä isän tarinatyypissä selkeät ja perinteiset käsitykset sukupuolirooleista olivat kyseenalaistettu tai täysin muuttuneet. Nämä isäkertomukset hahmottavat isyyden moninaista kenttää ja kertovat isyyden kulttuurisista käsityksistä.
Nykyajan isyyttä määrättävät monet tekijät ja isät kamppailevat erilaisten roolien kanssa. Pohjoismaissa perhepoliittinen painopiste on siirtynyt isyyden kannustavista kampanjoista ja tukitoimista tukemaan enemmän jaettua ja tasavertaista vanhemmuutta. Jaettu vanhemmuus on yksi merkittävä tekijä kehittämässä tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Kulttuuristen isyyskuvien ja isyyden ihanteiden tutkiminen on merkittävää, sillä ne antavat tärkeää tietoa, jonka avulla voidaan tukea perheitä kohti jaettua vanhemmuutta.