"What have we done to each other?" : the politics of the home in contemporary female psychological thriller

Abstract

Tarkastelen tutkielmassani kodin sisäistä dynamiikkaa naisten kirjoittamissa psykologisissa nykytrillereissä kodin ja naiseuden näkökulmasta, ja analysoin miten koti kuvataan pelon ja henkisen ja fyysisen väkivallan näyttämönä romaanien naishahmoille. Lisäksi tutkin sukupuoliroolien, yhteiskunnan luomien paineiden, sekä kodin ja avioliiton vaikutusta naisten sukupuoli-identiteetin rakentumiseen nyky-yhteiskunnassa.

Tutkimukseni keskiössä on kaksi romaania, jotka ajankohtaisilla teemoillaan johtivat tutkimuskysymyksen muodostumiseen – amerikkalaiskirjailija Gillian Flynnin Kiltti tyttö (2012), ja brittikirjailija Paula Hawkinsin Nainen junassa (2015). Molemmat ovat saavuttaneet suuren suosion, ja teoksia pidetäänkin laajalti naisten rikoskirjallisuuden uutena tulemisena. Molemmat teokset sovitettiin myös elokuviksi vuosina 2014 ja 2016, mutta tutkielmani rajallisen pituuden vuoksi käsittelen tutkimuksessani vain alkuperäisteoksia. Kumpikin teoksista käsittelee tarkastelemiani teemoja – naiseutta, kotia, avioliittoa, ja identiteettiä – lähes yksinomaan naisnäkökulmasta.

Tutkielman alussa esittelen naisten psykologisia trillereitä käsittelevän ilmiön tutkimukseni sydämessä, ja jatkan rakentamalla analyysini tueksi teoriapohjan, joka kattaa muun muassa postfeminismin tutkimuksen lieveilmiöineen, sekä genreteoriaa rikoskirjallisuudesta ja gotiikasta. Jo teoriaosuudessa korostuu tutkimukseni naiskeskeisyys – valitsemani teoreettiset näkökulmat lähestyvät tutkielmalleni oleellisia teemoja naiseuden ja naisten kokemusten kautta. Tämä sama pohjavire kantaa koko tutkielman läpi.

Analyysissani keskityn edellä mainittujen teemojen syventämiseen Kiltti tyttö- ja Nainen junassa -romaanien puitteissa. Romaanien lähiluku paljastaa yhteyksiä kodin, avioliiton, ulkomaailman paineiden ja naishahmojen sukupuoli-identiteetin rakentumisen välillä. Valtaosan tutkielman laajuudesta kattavassa analyyttisessa keskustelussa lajittelen primäärimateriaalini neljään temaattiseen alueeseen – avioliitto, koti, äitiys ja yhteiskunnan sukupuolittuneet paineet sekä naiseudelle asetetut erilaiset roolit.

Lopuksi esittelen päätelmäni kodin, yhteiskunnan ja naiseuden välisistä yhteyksistä. Tulosten mukaan suurin rooli on yhteiskunnalla, joka edelleen pyrkii ohjailemaan naisia ja naiseutta. Tämä aiheuttaa edellä kuvatun kaltaisia ongelmia naisten yksityiselämässä. Yksiselitteisten tulosten sijaan pyrinkin purkamaan tutkimustani tavalla, joka paitsi antaa teemoille päätöksen, myös herättää mielenkiintoa, kannustaa lisätutkimuksiin ja perustelee tutkimani ilmiön ajankohtaisuutta.