"Tanssi kaikista inhimillisin?" : kamppailua tanssin merkityksistä suomalaisessa kulttuuripolitiikassa

Abstract

Viime aikoina kulttuuripolitiikan keskusteluissa ja perusteluissa ovat korostuneet taiteen ja kulttuurin välineelliset vaikutukset. Taiteen ja kulttuurin katsotaan edistävän hyvinvointia ja niillä nähdään olevan positiivisia taloudellisia vaikutuksia. Myös Helsinkiin rakennettavan Tanssin talon merkitystä perustellaan sen taloudellisilla ja turismia kasvattavilla vaikutuksilla. Pitkään käyty keskustelu Tanssin talon tarpeellisuudesta ja rahoituksesta päättyi joulukuussa 2015, kun valtio ja Helsingin kaupunki ilmoittivat myönteisistä päätöksistä lähteä mukaan tanssin talon rakennushankkeeseen. Suomi saa viimeisenä Pohjoismaana tanssille oman talon.

Tässä tutkielmassa tarkastelen tanssin asemaa suomalaisessa kulttuuripolitiikassa sekä kulttuuripolitiikassa yhteen nivoutuvia, tanssia merkityksellistäviä puhetapoja. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: Minkälaisia merkityksiä tanssille tuotetaan, mikä on tanssin asema kulttuuripolitiikassa ja miten kulttuuripolitiikan tendenssit näkyvät tanssin kentällä.

Tutkimusaineistonani ovat tanssin asiantuntijoille suunnatut teemahaastattelut ja kolme kulttuuripoliittista strategiaa. Aineiston pohjalta rakennan ilmiökuvausta suomalaisesta tanssikentästä ja sen suhteista muuhun yhteiskuntaan. Diskurssianalyysin avulla erottelen tutkimusaineistossani yhteen artikuloituvia ja tanssia merkityksellistäviä puhetapoja. Teoreettisen lähestymistapani muodostavat artikulaation ja konjunktuurin käsitteet. Artikulaatioteorian mukaisesti tarkastelen sitä, mitkä asiat niveltyvät kussakin konteksissa yhteen. Konjunktuuri tarkoittaa tiivistettynä yhteenliittymää. Konjunktuurianalyysi lähestyykin ilmiöitä erilaisten voimien ja jännitteiden tiivistymänä, jossa erilaiset tekijät määrittävät aina toisiaan.

Tutkimustulokseni osoittavat, että kulttuuripolitiikan tendenssit ovat nähtävissä tanssin kentällä ja vaikuttavat tanssitekemiseen. Tanssin itseisarvo on saanut rinnalleen uudenlaisia merkityksiä. Ollakseen vaikuttavaa, tanssin täytyy olla näkyvää, mutta myös osoittaa välineellisiä hyötyjään. Merkityskamppailua tanssista käydään muun muassa rahoittajien ja taiteentekijöiden välillä. Kamppailu ei näyttäydy tietoisena politiikkana, mutta tanssin hyvinvointivaikutusten korostaminen tuo tanssille näkyvyyttä sekä myy tanssitekemistä ja näin mahdollistaa itse tanssitekemisen. Tanssin talo sai tukensa, koska hanketyö on noudatellut aikamme vaatimuksia taloudellisen kannattavuuden osoittamisesta.