"Kaikessa ollaan matkalla koko ajan" : johtajuus ja työyhteisö varhaiskasvatuksen hajautetussa organisaatiossa
Mäntysalo, Anna-Liisa (2018)
Mäntysalo, Anna-Liisa
2018
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-06-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806292178
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806292178
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää johtajuuteen ja työyhteisöön liittyviä merkityksenantoja varhaiskasvatuksen hajautetussa organisaatiossa sekä johtajan että työntekijöiden näkökulmat huomioiden. Tutkimuksen viitekehys muodostui käsitteiden johtajuus, työyhteisö ja yhteisöllisyys sekä hajautettu organisaatio ympärille.
Johtajuus näyttäytyi tässä tutkimuksessa varhaiskasvatuksen hajautetun organisaation johtajan positiossa toimivan henkilön hallinnollisiin johtamistehtäviin liittyvänä toimintana ja vuorovaikutukseen ja luottamukseen perustuvana prosessina esimiehen ja yksittäisen työntekijän sekä esimiehen ja työyhteisön välillä. Työyhteisöllä tarkoitettiin työntekijöiden ryhmää, joka muodostaa työyhteisön kuuluessaan samaan hallinnolliseen varhaiskasvatuksen organisaatioon. Yhteisöllisyyttä lähestyttiin ulottuvuutena, joka ilmenee vuorovaikutuksena, luottamuksena, ryhmään kuulumisen tunteena ja yhteisinä toimintatapoina. Käsitteet yhdistävänä tarkastelun kontekstina oli hajautettu organisaatio, jolla tässä tapauksessa viitattiin organisaatiomalliin, jossa hallinnollisella johtajalla on alaisuudessaan vähintään kaksi varhaiskasvatusyksikköä eli päiväkotia.
Tutkimuksen tavoitteena ei ollut teorianmuodostus tai yleisten lainalaisuuksien löytäminen vaan pyrkimyksenä oli lisätä ymmärrystä tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä. Keskeisenä tutkimuskohteena olivat merkitykset ja ilmiötä lähestyttiin fenomenologisen paradigman kautta laadullisen tapaustutkimuksen keinoin. Tutkimusyksiköiksi valittiin kaksi varhaiskasvatuksen hajautettua organisaatiota kahdesta pirkanmaalaisesta kunnasta. Molemmat organisaatiot koostuivat kahdesta erillisestä päiväkotiyksiköstä. Aineisto kerättiin tammi-helmikuussa 2018 aineistotriangulaatiota hyödyntäen ja se koostui johtajien kanssa toteutetuista teemahaastatteluista sekä työntekijöille suunnatuista avoimista kysymyksistä koostuvista kyselylomakkeista. Lisäksi työntekijät piirsivät luottamusta ja vuorovaikutusta kuvaavat verkostokartat. Kysely ja verkostokartta jaettiin viidelle työntekijälle kummassakin organisaatiossa. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin hyödyntäen Milesin ja Hubermanin kolmivaiheista analyysimallia.
Tutkimuksen mukaan yhteisöllisyys merkityksellistetään varhaiskasvatuksen hajautetussa organisaatiossa prosessina. Yhteisöllisyys on voimakkaasti yksikkökohtainen ilmiö ja sen muodostuminen organisaation yhteiseksi vaatii tietoista yhteistä rakentamista ja ennen kaikkea toimivaa viestintää ja vuorovaikutusta. Johtajan koetaan työntekijöiden kokemuksissa kuuluvan työyhteisöön mutta johtajat itse erottavat rooliinsa kuuluvaksi myös työyhteisön ulkopuolisen ulottuvuuden. Työyhteisön merkitys erityisesti voimavarana ja sitä kautta varhaiskasvatuksen perustehtävän toteuttamisen mahdollistajana korostuu sekä johtajien että työntekijöiden kokemuksissa ja painottuu selkeästi enemmän henkiseen kuin aineelliseen ulottuvuuteen. Johtajuuden merkitys korostuu työn toteuttamisen mahdollistavien rakenteiden luomisessa sekä vuorovaikutuksen mahdollistamisessa. Hajautettu organisaatio kontekstina jää erityisesti työntekijöille taustatekijäksi. Sen paremman tiedostamisen tunnistetaan olevan toivottavaa liittyen erityisesti muutoksessa oleviin vastuukysymyksiin, mikä edellyttää johtajilta toimenpiteitä vuorovaikutuksen toimivuuden kehittämiseksi ja työntekijöiltä uusien toimintakäytänteiden hyväksymistä.
Johtajuus näyttäytyi tässä tutkimuksessa varhaiskasvatuksen hajautetun organisaation johtajan positiossa toimivan henkilön hallinnollisiin johtamistehtäviin liittyvänä toimintana ja vuorovaikutukseen ja luottamukseen perustuvana prosessina esimiehen ja yksittäisen työntekijän sekä esimiehen ja työyhteisön välillä. Työyhteisöllä tarkoitettiin työntekijöiden ryhmää, joka muodostaa työyhteisön kuuluessaan samaan hallinnolliseen varhaiskasvatuksen organisaatioon. Yhteisöllisyyttä lähestyttiin ulottuvuutena, joka ilmenee vuorovaikutuksena, luottamuksena, ryhmään kuulumisen tunteena ja yhteisinä toimintatapoina. Käsitteet yhdistävänä tarkastelun kontekstina oli hajautettu organisaatio, jolla tässä tapauksessa viitattiin organisaatiomalliin, jossa hallinnollisella johtajalla on alaisuudessaan vähintään kaksi varhaiskasvatusyksikköä eli päiväkotia.
Tutkimuksen tavoitteena ei ollut teorianmuodostus tai yleisten lainalaisuuksien löytäminen vaan pyrkimyksenä oli lisätä ymmärrystä tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä. Keskeisenä tutkimuskohteena olivat merkitykset ja ilmiötä lähestyttiin fenomenologisen paradigman kautta laadullisen tapaustutkimuksen keinoin. Tutkimusyksiköiksi valittiin kaksi varhaiskasvatuksen hajautettua organisaatiota kahdesta pirkanmaalaisesta kunnasta. Molemmat organisaatiot koostuivat kahdesta erillisestä päiväkotiyksiköstä. Aineisto kerättiin tammi-helmikuussa 2018 aineistotriangulaatiota hyödyntäen ja se koostui johtajien kanssa toteutetuista teemahaastatteluista sekä työntekijöille suunnatuista avoimista kysymyksistä koostuvista kyselylomakkeista. Lisäksi työntekijät piirsivät luottamusta ja vuorovaikutusta kuvaavat verkostokartat. Kysely ja verkostokartta jaettiin viidelle työntekijälle kummassakin organisaatiossa. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin hyödyntäen Milesin ja Hubermanin kolmivaiheista analyysimallia.
Tutkimuksen mukaan yhteisöllisyys merkityksellistetään varhaiskasvatuksen hajautetussa organisaatiossa prosessina. Yhteisöllisyys on voimakkaasti yksikkökohtainen ilmiö ja sen muodostuminen organisaation yhteiseksi vaatii tietoista yhteistä rakentamista ja ennen kaikkea toimivaa viestintää ja vuorovaikutusta. Johtajan koetaan työntekijöiden kokemuksissa kuuluvan työyhteisöön mutta johtajat itse erottavat rooliinsa kuuluvaksi myös työyhteisön ulkopuolisen ulottuvuuden. Työyhteisön merkitys erityisesti voimavarana ja sitä kautta varhaiskasvatuksen perustehtävän toteuttamisen mahdollistajana korostuu sekä johtajien että työntekijöiden kokemuksissa ja painottuu selkeästi enemmän henkiseen kuin aineelliseen ulottuvuuteen. Johtajuuden merkitys korostuu työn toteuttamisen mahdollistavien rakenteiden luomisessa sekä vuorovaikutuksen mahdollistamisessa. Hajautettu organisaatio kontekstina jää erityisesti työntekijöille taustatekijäksi. Sen paremman tiedostamisen tunnistetaan olevan toivottavaa liittyen erityisesti muutoksessa oleviin vastuukysymyksiin, mikä edellyttää johtajilta toimenpiteitä vuorovaikutuksen toimivuuden kehittämiseksi ja työntekijöiltä uusien toimintakäytänteiden hyväksymistä.