Alfauroksia vai sopeutujia? : miehen paikka koulun työyhteisössä
Kattelus, Ville; Salminen, Aleksi (2018)
Kattelus, Ville
Salminen, Aleksi
2018
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-06-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806282152
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806282152
Tiivistelmä
Tutkimuksemme käsittelee miesluokanopettajia ja heidän näkemyksiään omasta asemastaan naisvaltaisella työpaikalla. Tutkimus oli kvalitatiivinen, ja siinä käytettiin fenomenologista tutkimusotetta. Teoriatausta tutkimukselle rakentui sukupuolen performatiivisuuden, hegemonisen maskuliinisuuden ja miesopettajan ammatti-identiteetin muodostumisen pohjalle. Sukupuolen performatiivisuus pohjautuu vahvasti ihmisen biologiaan ja siihen, millaisiin tehtäviin miehet ja naiset ovat ennen parhaiten ominaisuuksiensa ja rajoituksiensa myötä soveltuneet. Hegemoninen maskuliinisuus on valtaa pitävä maskuliinisuuden muoto, joka muovautuu sukupuolittuneissa käytänteissä ja dominoi muita maskuliinisuuksia. Hegemoniana se edustaa yhteiskunnallista miehenä olemisen ideaalia, joka ohjaa miesten toimintaa erilaisissa tilanteissa. Opettajan ammatti on vahvasti naisvaltainen ala ja Suomessa työpaikkojen eriytymistä nais- ja miesvaltaisiin aloihin on muutenkin verrattain paljon. Miesopettajan ammatti-identiteetti on viime vuosikymmeninä ollut muutoksen keskellä ja sen myötä miesopettajaan kohdistuvat odotukset ovat monipuolistuneet. Samaan aikaan yhteiskunnan tasa-arvoistuvien vaatimuksien ohella miehiltä odotetaan historian painolastin vuoksi myös perinteisiä maskuliinisia ominaisuuksia.
Aineisto kerättiin Opettaja-lehdessä julkaistussa artikkelissa ilmoitetun e-lomakkeen kautta. Siihen vastasi 33 miesopettajaa erilaisista kouluista ympäri Suomea. Aineisto on analysoitu pääosin teemoitellen. Tutkimustehtäviemme tarkoituksena oli selvittää, miten miesopettajat kokevat asemansa naisvaltaisella alalla. Tämän lisäksi halusimme tietää, miten maskuliinisuus ilmenee miesopettajien arjessa ja miten vuorovaikutus mieskollegan ja naiskollegan välillä eroaa toisistaan.
Tutkimustulosten perusteella miesluokanopettajat kokevat voimaa ja teknologista osaamista vaativien tehtävien kasautuvan heille sukupuolensa perusteella. Oppiaineista korostetusti esiin nousivat tietotekniikka, käsityö ja liikunta. Lisäksi opetuksen ulkopuolisista tehtävistä miehet kokivat kurinpidon lankeavan monesti heidän tehtäväkseen. Maskuliinisuus tuli esiin myös tarkasteltaessa ammattiylpeyttä sekä positiivisesta että negatiivisesta näkökulmasta.
Mieskollegojen kaipuuta perusteltiin eroavaisuuksilla mies- ja naisopettajien välillä. Miehet kokivat eroavansa naisista keskustelutapojensa, yhteisössä toimimisensa, työhön suhtautumisensa ja kiinnostuksen kohteidensa takia. Lisäksi miehet kertoivat saavansa toisista miehistä vertaistukea ja apua opettajaidentiteettinsä rakentamisessa. Miesopettajat ovat pääosin tyytyväisiä omaan asemaansa naisvaltaisella alalla. Tyytymättömyyttä ilmeni silloin, kun mies koki, että häneen kohdistui sukupuolensa vuoksi epäreiluja odotuksia tai hän ei pystynyt tekemään työtä omalla tavallaan. Miesopettajien määrän kasvuun omassa koulussaan miehet suhtautuivat positiivisesti. Perustelunaan he käyttivät pitkälti edellä mainittuja miehiin liitettäviä ominaisuuksia, jotka lisääntyisivät koulun työyhteisössä. Näiden lisäksi miehet toivoivat erilaisten maskuliinisten roolien ja tehtävien jakautumista useammille hartioille.
Aiemmassa tutkimuksessamme äänessä olleiden miesluokanopettajaopiskelijoiden näkemykset miesten keskinäisestä vuorovaikutuksesta täsmäsivät pitkälti tämän tutkimuksen tuloksiin. Sekä opiskelijamiehet että opettajamiehet nostivat esille sukupuolierojen merkityksen perusteluna miesten väliselle toiminnalle. Suurimpia eroja tuottivat erilaiset mahdollisuudet yhteistoiminnan harjoittamiseen koulun ulkopuolella.
Aineisto kerättiin Opettaja-lehdessä julkaistussa artikkelissa ilmoitetun e-lomakkeen kautta. Siihen vastasi 33 miesopettajaa erilaisista kouluista ympäri Suomea. Aineisto on analysoitu pääosin teemoitellen. Tutkimustehtäviemme tarkoituksena oli selvittää, miten miesopettajat kokevat asemansa naisvaltaisella alalla. Tämän lisäksi halusimme tietää, miten maskuliinisuus ilmenee miesopettajien arjessa ja miten vuorovaikutus mieskollegan ja naiskollegan välillä eroaa toisistaan.
Tutkimustulosten perusteella miesluokanopettajat kokevat voimaa ja teknologista osaamista vaativien tehtävien kasautuvan heille sukupuolensa perusteella. Oppiaineista korostetusti esiin nousivat tietotekniikka, käsityö ja liikunta. Lisäksi opetuksen ulkopuolisista tehtävistä miehet kokivat kurinpidon lankeavan monesti heidän tehtäväkseen. Maskuliinisuus tuli esiin myös tarkasteltaessa ammattiylpeyttä sekä positiivisesta että negatiivisesta näkökulmasta.
Mieskollegojen kaipuuta perusteltiin eroavaisuuksilla mies- ja naisopettajien välillä. Miehet kokivat eroavansa naisista keskustelutapojensa, yhteisössä toimimisensa, työhön suhtautumisensa ja kiinnostuksen kohteidensa takia. Lisäksi miehet kertoivat saavansa toisista miehistä vertaistukea ja apua opettajaidentiteettinsä rakentamisessa. Miesopettajat ovat pääosin tyytyväisiä omaan asemaansa naisvaltaisella alalla. Tyytymättömyyttä ilmeni silloin, kun mies koki, että häneen kohdistui sukupuolensa vuoksi epäreiluja odotuksia tai hän ei pystynyt tekemään työtä omalla tavallaan. Miesopettajien määrän kasvuun omassa koulussaan miehet suhtautuivat positiivisesti. Perustelunaan he käyttivät pitkälti edellä mainittuja miehiin liitettäviä ominaisuuksia, jotka lisääntyisivät koulun työyhteisössä. Näiden lisäksi miehet toivoivat erilaisten maskuliinisten roolien ja tehtävien jakautumista useammille hartioille.
Aiemmassa tutkimuksessamme äänessä olleiden miesluokanopettajaopiskelijoiden näkemykset miesten keskinäisestä vuorovaikutuksesta täsmäsivät pitkälti tämän tutkimuksen tuloksiin. Sekä opiskelijamiehet että opettajamiehet nostivat esille sukupuolierojen merkityksen perusteluna miesten väliselle toiminnalle. Suurimpia eroja tuottivat erilaiset mahdollisuudet yhteistoiminnan harjoittamiseen koulun ulkopuolella.