Intonaatio tv:n lastenohjelmissa
Litmanen, Pirjo (2018)
2018
Suomen kielen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Finnish Language
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-06-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806282147
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806282147
Kuvaus
Valinnaisten opintojen tutkielma
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan tv:n lastenohjelmien intonaatiota. Työn lähtökohta on arkiset havainnot tv:n suomeksi jälkiäänitettyjen lastenohjelmien puheen epäluonnolliselta kuulostavasta intonaatiosta eli sävelkulusta. Joissain vuorosanoissa on siis havaittavissa irrallisuutta, eli vuorosana ei tunnu intonaationsa puolesta istuvan edellä sanottuun. Tutkielman tavoitteena on ensinnäkin kartoittaa, mistä irrallisuudessa on kyse ja verrata tv-ohjelmien intonaatiota spontaaniin puheeseen. Tutkielmassa selvitetään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Poikkeaako tv-ohjelmien intonaatio luonnollisesta, spontaanista kielestä ja millaisia mahdolliset poikkeamat ovat? Kokevatko tv-katselijat ohjelmien intonaation luonnollisena?
Aineistona on autenttisia lauseita kuudesta lasten tv-sarjasta, joissa em. intonaatio-ongelmaa ilmenee. Niiden lauseopillisen (informaatiorakenne, fokus, määräisyys) ja foneettisen tarkastelun perusteella ongelmaksi tarkentui edeltävään kontekstiin verrattuna väärin sijoittunut lausepaino. Vertailuaineistoa kerättiin koehenkilöiltä, jotka katselivat katkelmia ko. tv-sarjoista ja esittivät spontaanisti niiden lausepainoltaan virheellisiä vuorosanoja. Sekä tv-hahmojen että koehenkilöiden esittämien lauseiden intonaatiota analysoidaan Praat-ohjelmalla. Jokaisesta lauseesta selvitetään lausepainollinen sana akustista (perus-taajuuksien määritys) sekä auditiivista analyysiä yhdistämällä. Lausepainollisia sanoja vertailemalla saadaan selville, missä määrin tv-hahmojen ja koehenkilöiden puhe eroavat toisistaan.
Tutkimus osoittaa, että tv-hahmojen ja koehenkilöiden intonaatiossa on eroja. Koehenkilöt esittivät 76,5 % lauseista erilaisella eli kontekstiin sopivalla intonaatiolla. Sellaisten lauseiden osalta, joissa konteksti oli hyvin yksiselitteinen, sopivan intonaation esityksiä oli 90–100 %. Tulkinnanvarainen konteksti tuotti enemmän variaatiota lausepainoon, ja tällöin koehenkilöt saattoivat päätyä tv-hahmojen kaltaiseen intonaatioon.
Koehenkilöitä pyydettiin myös arvioimaan tv:n alkuperäisten lauseiden luonnollisuutta. Nähdyistä videoista 17,4 % on lausepainoltaan virheettömiä, mutta koehenkilöt arvioivat 67,3 % niistä puheeltaan luonnollisiksi. Koehenkilöiden antamissa perusteluissa intonaatio mainitaan 8,6 %:ssa. Intonaatio ja lausepaino näyttävät siis olevan ilmiöitä, joihin tv-katselijan huomio ei kiinnity.
Aineistona on autenttisia lauseita kuudesta lasten tv-sarjasta, joissa em. intonaatio-ongelmaa ilmenee. Niiden lauseopillisen (informaatiorakenne, fokus, määräisyys) ja foneettisen tarkastelun perusteella ongelmaksi tarkentui edeltävään kontekstiin verrattuna väärin sijoittunut lausepaino. Vertailuaineistoa kerättiin koehenkilöiltä, jotka katselivat katkelmia ko. tv-sarjoista ja esittivät spontaanisti niiden lausepainoltaan virheellisiä vuorosanoja. Sekä tv-hahmojen että koehenkilöiden esittämien lauseiden intonaatiota analysoidaan Praat-ohjelmalla. Jokaisesta lauseesta selvitetään lausepainollinen sana akustista (perus-taajuuksien määritys) sekä auditiivista analyysiä yhdistämällä. Lausepainollisia sanoja vertailemalla saadaan selville, missä määrin tv-hahmojen ja koehenkilöiden puhe eroavat toisistaan.
Tutkimus osoittaa, että tv-hahmojen ja koehenkilöiden intonaatiossa on eroja. Koehenkilöt esittivät 76,5 % lauseista erilaisella eli kontekstiin sopivalla intonaatiolla. Sellaisten lauseiden osalta, joissa konteksti oli hyvin yksiselitteinen, sopivan intonaation esityksiä oli 90–100 %. Tulkinnanvarainen konteksti tuotti enemmän variaatiota lausepainoon, ja tällöin koehenkilöt saattoivat päätyä tv-hahmojen kaltaiseen intonaatioon.
Koehenkilöitä pyydettiin myös arvioimaan tv:n alkuperäisten lauseiden luonnollisuutta. Nähdyistä videoista 17,4 % on lausepainoltaan virheettömiä, mutta koehenkilöt arvioivat 67,3 % niistä puheeltaan luonnollisiksi. Koehenkilöiden antamissa perusteluissa intonaatio mainitaan 8,6 %:ssa. Intonaatio ja lausepaino näyttävät siis olevan ilmiöitä, joihin tv-katselijan huomio ei kiinnity.