So studencheskoj skam'i na rynok truda : Vopros o sootvetstvii programm podgotovki perevodchikov v vuzah Finljandii trebovanijam rynka
Lyudvig, Anna (2018)
Lyudvig, Anna
2018
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-06-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806282123
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806282123
Tiivistelmä
Tutkimukseni aiheena on kääntäjä- ja tulkkikoulutuksen laatu ja tutkin tässä työssä sitä, vastaako suo-malainen kääntäjä- ja tulkkikoulutus työmarkkinoiden tämänpäiväisiä vaatimuksia.
Käännösala kehittyy ja uudistuu jatkuvasti, mutta yliopistojen tarjoama käännöstieteellinen koulutus ei aina pysy tässä muutoksessa mukana. Tämän tutkielman tutkimuskysymykset ovat: Tarjoavatko suomalaiset yliopistot tarpeeksi pätevää koulutusta käännösalalla? Millaisia taitoja kääntäjät itse kokevat tarvitsevansa työssään? Ovatko opiskelijat saaneet tarpeeksi opetusta käännös- ja tulkkaustaidoissa sekä erikoistumisaloissa? Pitääkö vastavalmistuneen hankkia omatoimisesti joitakin lisätaitoja tai kenties täysin uusia taitoja?
Tämä tutkimus on suoritettu kyselytutkimuksena, johon vastasi yhteensä 84 Suomessa koulutuksen saanutta kääntäjää ja/tai tulkkia. Kyselylomake koostuu kuudesta osiosta: 1) vastaajan taustatiedot, 2) vastaajan omien taitojen arviointi: kieli-, käännös ja tulkkaustaidot, 3) saadun opetuksen arviointi, tar-jonta ja laatu: kielitaito ja yleiset taidot, 4) saadun opetuksen arviointi, tarjonta ja laatu: kääntäminen ja tulkkaus, 5) opinnot ja työelämä 6) avoimet kommentit. Kyselyyn vastasi eri-ikäisiä, eri työkielten kääntäjiä ja tulkkeja, ja ylivoimaisesti eniten esiintyvä työkieli oli englanti. Vastauksia tuli eniten Helsingin, Turun, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen alumneilta mutta yksittäisiä vastauksia tuli myös muista oppilaitoksista valmistuneilta henkilöiltä. Vastaajista 74 on naisia ja 10 on miehiä.
Omat kääntämisen taidot kaikki vastaajat arvioivat melko hyväksi, mikä näkyi myös opetuksen laadun ja tarjonnan arvioinneissa. Sen sijaan muut kysyttävät aiheet saivat heikompaa palautetta, mistä voidaan tehdä karkea johtopäätös, että muiden osa-alueiden opetuksen laatu ei ole yhtä korkealla tasolla kuin kääntämisen opetus.
Koulutuksesta saadut ATK-taidot, muun muassa käännösmuistien käyttö ja konekääntäminen - jäävät arvioinnissa yleisesti ottaen matalalle tasolle. 19,32 % vastaajista ilmoitti hankkineensa työssä vaadittavat ATK-taidot täysin omatoimisesti ja oppineensa käännösohjelmien käytön itsenäisesti. Taitojen arvostus vaihteli eri erikoistumisalojen ja pää- tai sivutoimisten kääntäjien kesken. Vastaajien mielestä monessa aihealueessa (muun muassa ATK-taidot, käännösmuistiohjelmien käyttö, konekääntäminen, tulkkaus, kaunokirjallisuuden kääntäminen ja työelämään valmistautuminen) on vielä parantamisen varaa, sillä luotettava tulkkaus ja kääntäminen ja alalla pärjääminen ei ole mahdollista ilman näitä taitoja.
Käännösala kehittyy ja uudistuu jatkuvasti, mutta yliopistojen tarjoama käännöstieteellinen koulutus ei aina pysy tässä muutoksessa mukana. Tämän tutkielman tutkimuskysymykset ovat: Tarjoavatko suomalaiset yliopistot tarpeeksi pätevää koulutusta käännösalalla? Millaisia taitoja kääntäjät itse kokevat tarvitsevansa työssään? Ovatko opiskelijat saaneet tarpeeksi opetusta käännös- ja tulkkaustaidoissa sekä erikoistumisaloissa? Pitääkö vastavalmistuneen hankkia omatoimisesti joitakin lisätaitoja tai kenties täysin uusia taitoja?
Tämä tutkimus on suoritettu kyselytutkimuksena, johon vastasi yhteensä 84 Suomessa koulutuksen saanutta kääntäjää ja/tai tulkkia. Kyselylomake koostuu kuudesta osiosta: 1) vastaajan taustatiedot, 2) vastaajan omien taitojen arviointi: kieli-, käännös ja tulkkaustaidot, 3) saadun opetuksen arviointi, tar-jonta ja laatu: kielitaito ja yleiset taidot, 4) saadun opetuksen arviointi, tarjonta ja laatu: kääntäminen ja tulkkaus, 5) opinnot ja työelämä 6) avoimet kommentit. Kyselyyn vastasi eri-ikäisiä, eri työkielten kääntäjiä ja tulkkeja, ja ylivoimaisesti eniten esiintyvä työkieli oli englanti. Vastauksia tuli eniten Helsingin, Turun, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen alumneilta mutta yksittäisiä vastauksia tuli myös muista oppilaitoksista valmistuneilta henkilöiltä. Vastaajista 74 on naisia ja 10 on miehiä.
Omat kääntämisen taidot kaikki vastaajat arvioivat melko hyväksi, mikä näkyi myös opetuksen laadun ja tarjonnan arvioinneissa. Sen sijaan muut kysyttävät aiheet saivat heikompaa palautetta, mistä voidaan tehdä karkea johtopäätös, että muiden osa-alueiden opetuksen laatu ei ole yhtä korkealla tasolla kuin kääntämisen opetus.
Koulutuksesta saadut ATK-taidot, muun muassa käännösmuistien käyttö ja konekääntäminen - jäävät arvioinnissa yleisesti ottaen matalalle tasolle. 19,32 % vastaajista ilmoitti hankkineensa työssä vaadittavat ATK-taidot täysin omatoimisesti ja oppineensa käännösohjelmien käytön itsenäisesti. Taitojen arvostus vaihteli eri erikoistumisalojen ja pää- tai sivutoimisten kääntäjien kesken. Vastaajien mielestä monessa aihealueessa (muun muassa ATK-taidot, käännösmuistiohjelmien käyttö, konekääntäminen, tulkkaus, kaunokirjallisuuden kääntäminen ja työelämään valmistautuminen) on vielä parantamisen varaa, sillä luotettava tulkkaus ja kääntäminen ja alalla pärjääminen ei ole mahdollista ilman näitä taitoja.