Kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan välinen toimivallan jako
Pikka, Pauliina (2018)
Pikka, Pauliina
2018
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-06-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806282104
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806282104
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan voimassaolevan lainsäädännön mukaista toimivaltaa. Tutkimus on lainopillinen, empiirinen oikeustutkimus, joka tutkii voimassaolevaa oikeutta, tässä tapauksessa ennen kaikkea uutta kuntalakia ja sen soveltamista käytäntöön. Tutkimuksessa käydään läpi 1.6.2017 kokonaisuudessaan voimaan tulleen kuntalain 410/2015 keskeiset säädökset kunnan johtamisesta, huomioiden kuntien koko ajan muuttuva toimintaympäristö. Tutkimustehtävänä on kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan välinen toimivallan jako ja siihen liittyvä problematiikka uuden kuntalain sekä muun kunnan toimintaa määrittelevän lainsäädännön näkökulmasta. Keskeisenä lähdeaineistona on kuntalaki 410/2015, HE 268/2014 sekä aiemmat tutkimukset aiheesta ja aihepiirin ammattikirjallisuus. Ensisijainen tutkimuskysymys on, mitkä ovat toimivaltarajat kunnan johtamisessa kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan osalta ja mitä oikeudellisia ongelmia niihin liittyy. Tutkimuskysymystä taustoittavia ja tarkentavia alakysymyksiä ovat, mitä voimassa oleva lainsäädäntö säätää kunnan johtamisesta sekä miten kunnan päätöksenteko on järjestetty ja mitä oikeudellisia ongelmia siihen liittyy. Tutkimuskysymyksiä käsitellään ennen kaikkea voimassa olevan lainsäädännön sekä lainvalmisteluaineiston kautta.
Tutkimuksen empiirisessä osuudessa perehdytään kuntalain johtamisen säädösten soveltamiseen käytännössä kuuden suomalaisen kunnan kautta (Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Nokia, Orivesi, Vaasa ja Ylöjärvi). Tutkimuksessa selvitetään, miten nämä kunnat määrittelevät kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan toimivaltaa uuden kuntalain mukaan laadituissa hallintosäännöissään ja miten kunnanhallituksen päätöksenteko on toteutunut käytännössä uuden valtuustokauden alusta lähtien ajalla 12.6.2017 – 31.3.2018. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa pyritään tuomaan esille kuntakoon vaikutuksia niin hallintosäännön tehtävien ja toimivallan määrittelyyn kuin kunnanhallituksen päätöksentekoonkin. Keskeisenä aineistona empiirisessä osuudessa toimivat tutkimuskuntien hallintosäännöt ja kunnanhallitusten päätöspöytäkirjat ajalta 12.6.2017 – 31.3.2018.
Merkittävimpinä tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan todeta, että niin kunnanhallituksen kuin kunnanjohtajankin toimivalta näyttäytyy vahvana sekä voimassaolevan lainsäädännön että tutkimuksen kuntien hallintosääntöjen ja päätöksenteon perusteella. Uusi kuntalaki korostaa jo ennestään vahvaa kunnanhallituksen asemaa kunnan ja koko kuntakonsernin toiminnan johdossa sekä laillisuuden valvojana ja päätösten toimeenpanijana. Kunnanhallituksille ja kunnanjohtajille keskittyy toimivaltaa etenkin talousasioissa ja strategisissa toimeenpanoasioissa. Vaikka kuntalaki ei määrittele kunnanjohtajalle poliittista toimivaltaa, on kunnanjohtajalla merkittävää vaikutusvaltaa myös poliittisessa mielessä hänen valmistelu- ja esittelytehtäviensä ja -vastuidensa kautta. Uudessa kuntalaissa on pyritty selkiyttämään työnjakoa kunnan ammatillisen ja poliittisen johdon välillä säätämällä kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävistä. Lainsäädäntö jättää kunnille paljon omaa harkintavaltaa kunnan hallinnon järjestämisessä sekä kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan toimivallan jaossa ja tätä harkintavaltaa kunnat käyttävät oman toimintaympäristönsä vaatimukset ja toimintakulttuuri huomioiden.
Avainsanat : kunnanhallitus, kunnanjohtaja, kuntalaki, johtaminen
Tutkimuksen empiirisessä osuudessa perehdytään kuntalain johtamisen säädösten soveltamiseen käytännössä kuuden suomalaisen kunnan kautta (Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Nokia, Orivesi, Vaasa ja Ylöjärvi). Tutkimuksessa selvitetään, miten nämä kunnat määrittelevät kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan toimivaltaa uuden kuntalain mukaan laadituissa hallintosäännöissään ja miten kunnanhallituksen päätöksenteko on toteutunut käytännössä uuden valtuustokauden alusta lähtien ajalla 12.6.2017 – 31.3.2018. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa pyritään tuomaan esille kuntakoon vaikutuksia niin hallintosäännön tehtävien ja toimivallan määrittelyyn kuin kunnanhallituksen päätöksentekoonkin. Keskeisenä aineistona empiirisessä osuudessa toimivat tutkimuskuntien hallintosäännöt ja kunnanhallitusten päätöspöytäkirjat ajalta 12.6.2017 – 31.3.2018.
Merkittävimpinä tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan todeta, että niin kunnanhallituksen kuin kunnanjohtajankin toimivalta näyttäytyy vahvana sekä voimassaolevan lainsäädännön että tutkimuksen kuntien hallintosääntöjen ja päätöksenteon perusteella. Uusi kuntalaki korostaa jo ennestään vahvaa kunnanhallituksen asemaa kunnan ja koko kuntakonsernin toiminnan johdossa sekä laillisuuden valvojana ja päätösten toimeenpanijana. Kunnanhallituksille ja kunnanjohtajille keskittyy toimivaltaa etenkin talousasioissa ja strategisissa toimeenpanoasioissa. Vaikka kuntalaki ei määrittele kunnanjohtajalle poliittista toimivaltaa, on kunnanjohtajalla merkittävää vaikutusvaltaa myös poliittisessa mielessä hänen valmistelu- ja esittelytehtäviensä ja -vastuidensa kautta. Uudessa kuntalaissa on pyritty selkiyttämään työnjakoa kunnan ammatillisen ja poliittisen johdon välillä säätämällä kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävistä. Lainsäädäntö jättää kunnille paljon omaa harkintavaltaa kunnan hallinnon järjestämisessä sekä kunnanhallituksen ja kunnanjohtajan toimivallan jaossa ja tätä harkintavaltaa kunnat käyttävät oman toimintaympäristönsä vaatimukset ja toimintakulttuuri huomioiden.
Avainsanat : kunnanhallitus, kunnanjohtaja, kuntalaki, johtaminen