Pohjoismaisen humanitarismin kuvia : kuva-analyysi pakolaisrepresentaatioista Helsingin Sanomissa ja Dagens Nyheterissä
Hätönen, Meri (2018)
Hätönen, Meri
2018
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Politics
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-03-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806272095
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806272095
Tiivistelmä
Pro gradu- tutkielmani tarkastelee kesän ja syksyn 2015 pakolaistilanteen lehtikuvia humanitarismin näkökulmasta. Tutkimuksessa pyritään etsimään vastauksia suomalaisen ja ruotsalaisen humanitarismin hahmottumiseen ja potentiaaliseen muutokseen. Pakolaistilanne oli mediassa erityisen paljon esillä vuonna 2015, kun turvapaikanhakijoiden määrä kasvoi huimasti. Ruotsiin ja Suomeen haki ennätysmäärä turvapaikanhakijoita: Dagens Nyheter ja Helsingin Sanomat täyttyivät erilaisista pakolaistilanteeseen liittyvistä kuvista. Ruotsalainen Dagens Nyheter ja suomalainen Helsingin Sanomat valikoituivat aineistoksi lehtien yhteiskunnallisen statuksen vuoksi, jonka takia ne ovat keskenään vertailukelpoisia. Aineiston keruu toteutettiin Tukholmassa syksyllä 2016 ja Tampereella keväällä 2017.
Humanitarismin myytillä tarkoitetaan kulttuurin sisäänrakennettuja ilmiöitä ja syvärakenteita. Tutkimuksessa pyritään selvittämään ruotsalaisen ja suomalaisen humanitarismin myytin mahdollisia yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia Dagens Nyheterin ja Helsingin Sanomien kuvien kautta. Menetelmänä käytetään semiotiikkaa, erityisesti Roland Barthesin semioottisia työkaluja, jotka syventävät analyysia. Analyysi toteutetaan tarkastelemalla aineistosta nousseita esimerkkikuvia sekä koodiryhmiä. Valittu kuva-aineisto tuki semiotiikan valintaa teoriaksi ja menetelmäksi, sillä semiotiikan suhde kulttuuriin, kieleen ja visuaaliseen aineistoon on keskeinen.
Analysoitavia kuvia oli yhteensä 834, joista Dagens Nyheterissä 434 ja Helsingin Sanomissa 400. Ryhmistä nousi neljä kuvien kokonaismerkitykselle tärkeintä sisällöllistä rakennetta tai teemaa, jotka jaettiin toimintaan, ihmisiin, kontekstiin ja esineisiin. Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että ruotsalainen ja suomalainen humanitarismin myytti ja representaation tavat eroavat toisistaan. Toisaalta molemmissa on myös paljon yhtäläisyyksiä. Kuvat ovat tunteisiin vetoavia ja rikkovat sukupuolittuneita oletuksia. Dagens Nyheterissä kuvat ovat analyysin tulosten mukaisesti Helsingin Sanomien kuvia yhtäältä ristiriitaisempia ja toisaalta monipuolisempia. Suomalainen humanitarismin esittämisen tapa on tulosten mukaan ruotsalaista humanitarismin myyttiä hillitympää ja neutraalimpaa. Tulokset osoittavat lisäksi, että kuvia ja humanitarismia voidaan tutkia johdonmukaisesti.
Humanitarismin myytillä tarkoitetaan kulttuurin sisäänrakennettuja ilmiöitä ja syvärakenteita. Tutkimuksessa pyritään selvittämään ruotsalaisen ja suomalaisen humanitarismin myytin mahdollisia yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia Dagens Nyheterin ja Helsingin Sanomien kuvien kautta. Menetelmänä käytetään semiotiikkaa, erityisesti Roland Barthesin semioottisia työkaluja, jotka syventävät analyysia. Analyysi toteutetaan tarkastelemalla aineistosta nousseita esimerkkikuvia sekä koodiryhmiä. Valittu kuva-aineisto tuki semiotiikan valintaa teoriaksi ja menetelmäksi, sillä semiotiikan suhde kulttuuriin, kieleen ja visuaaliseen aineistoon on keskeinen.
Analysoitavia kuvia oli yhteensä 834, joista Dagens Nyheterissä 434 ja Helsingin Sanomissa 400. Ryhmistä nousi neljä kuvien kokonaismerkitykselle tärkeintä sisällöllistä rakennetta tai teemaa, jotka jaettiin toimintaan, ihmisiin, kontekstiin ja esineisiin. Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että ruotsalainen ja suomalainen humanitarismin myytti ja representaation tavat eroavat toisistaan. Toisaalta molemmissa on myös paljon yhtäläisyyksiä. Kuvat ovat tunteisiin vetoavia ja rikkovat sukupuolittuneita oletuksia. Dagens Nyheterissä kuvat ovat analyysin tulosten mukaisesti Helsingin Sanomien kuvia yhtäältä ristiriitaisempia ja toisaalta monipuolisempia. Suomalainen humanitarismin esittämisen tapa on tulosten mukaan ruotsalaista humanitarismin myyttiä hillitympää ja neutraalimpaa. Tulokset osoittavat lisäksi, että kuvia ja humanitarismia voidaan tutkia johdonmukaisesti.