Verensokerimittareiden arvolupausta rakentamassa - Asiakasarvosta jaettua arvoa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, minkälainen arvolupaus verensokerimittareiden valmistajien tulisi lunastaa, jotta näiden valmistamat tuotteet edesauttaisivat diabeetikkoja hoitotasapainon saavuttamisessa ja näin ollen loisivat yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tutkimuksen teoreettisessa tarkastelussa tullaan olemassa olevan kirjallisuuden pohjalta syntetisoimaan ja rakentamaan jaetun arvonluonnin ja asiakasarvon integroiva viitekehys, jonka tehtävänä on mahdollistaa asiakasarvon mallintaminen ja mittaaminen monimutkaisissa ja laajoissa palveluekosysteemeissä. Tutkielman empiirisessä osiossa teoreettinen viitekehys sovitetaan diabeteksen kontekstiin ja testataan mittaamalla diabeetikoiden verensokerimittareista kokemaa arvoa.

Tutkimus on toteutettu määrällisenä ja aineisto siihen on hankittu survey-tyyppisellä kyselyllä toukokuussa 2017. Kyselyyn osallistui kahden viikon aikana yhteensä 283 vastaajaa, joiden antamat vastaukset analysoitiin tilastollisin menetelmin. Analyysin avulla aineistosta rakennettiin rakenneyhtälömalli, jossa tutkittiin asiakasarvon ulottuvuuksien relaatiota asiakastyytyväisyyteen ja hoitotasapainoon.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että verensokerimittarin käytön helppous, nopeus ja huomaamattomuus kontribuoivat hoitotasapainoon pääsemiseen, joka puolestaan on sidoksissa yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Toisin sanoen verensokerimittarien nykyisellään laiskaa käyttöä voitaisiin tehostaa huomattavasti, jos niiden hankinnoissa huomioitaisiin edellä mainitut attribuutit. Toinen merkittävä löydös liittyy verensokerimittareiden tapaan ilmoittaa tulokset. Graafiset käyttöliittymät, symboliikka ja trendinuolet vaikuttaisivat ohjaavan ja opettavan diabeetikkoja perinteisiä numeroita paremmin, mikä niin ikään kontribuoi yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen.

Tutkimuksen tekee ajankohtaiseksi se, että Suomessa on parhaillaan käynnissä mittava sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, joka tähtää miljardiluokan säästöihin. Säästöjen karttumista voitaisiin nopeuttaa huomattavasti, mikäli suomalaisessa diabeteshoidossa huomioitaisiin paremmin diabeetikkojen mittaritarpeet ja näihin liittyvä yhteiskunnallinen vaikuttavuusmahdollisuus.