Akateeminen koulutusvienti : Tarkastelussa Tampereen yliopistossa esiintyvät tulkinnat koulutusviennin tilasta ja tavoitteista

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida Tampereen yliopiston johto- ja perustason toimijoiden tulkintoja koulutusviennin tilasta ja tavoitteista. Tavoitteena oli selvittää ensinnäkin miten kansainvälisyyden ja koulutusviennin nykytilaa sekä tavoitteita merkityksellistetään asiantuntijoiden puheessa ja toiseksi millaista koulutusvientitodellisuutta tulkinnoilla tuotetaan.

Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin kansainvälisyyden ja koulutusviennin käsitteistöä avaavaa aiempaa tutkimusta ja strategiadokumentteja. Globalisaation, opiskelijaliikkuvuuden ja ylirajaisen korkeakoulutuksen aihealueita tarkasteltiin kansainvälisyyden tilanteen hahmottamiseksi. Koulutuksen markkinoistumista ja koulutusvientiä taas käsiteltiin pohtimalla koulutuksen tuotteistamista, kansainvälisyyskeskustelusta koulutusvientipainotteisuuteen siirtymistä ja suomalaisen koulutusviennin haasteita sekä mahdollisuuksia.

Aineistona käytettiin Tampereen yliopiston Rehtoriblogin kansainvälisyys-kategoriassa 2.9.2009–25.11.2016 julkaistuja kirjoituksia ja vuoden 2017 keväällä toteutettuja teemahaastatteluja, joissa käsiteltiin kuuden Tampereen yliopiston henkilöstön jäsenen tulkintoja kansainvälisyydestä ja koulutusviennistä. Rehtoriblogi tarjosi aineistona kuvan johtotason toimijoiden tulkinnoista ja haastatteluaineistossa taas rakentuivat perustoimijatason käsitykset aiheesta.

Analyysimenetelmänä käytettiin diskurssianalyysiä, jonka avulla pyrittiin hahmottamaan Tampereen yliopiston johto- ja perustoimijatason tapoja merkityksellistää kansainvälisyyttä ja koulutusvientiä. Diskurssianalyysin avulla tarkasteltiin myös merkitystenannon seurauksia koulutusvientitodellisuuden rakentumiselle.

Johtotason tulkintoja käsittelevästä blogiaineistosta ja perustoimijatason tulkintoja käsittelevästä haastatteluaineistosta oli havaittavissa kolme jaettua diskurssia: muutos-, oikeutus- ja edellytysdiskurssi. Näillä diskursseilla tuotiin ilmi kansainvälisyyden kentässä tapahtuvia muutoksia, luotiin oikeutusta koulutusviennille ja esitettiin edellytyksiä toimivan kansainvälistymisen ja koulutusviennin saavuttamiselle. Aineistojen eriävyyttä taas kuvastivat blogiaineistosta löytynyt estediskurssi, jossa esteet nähtiin lähinnä ulkoisina tekijöinä, ja haastatteluaineistosta löytyneet huoli- ja tavoitediskurssi, joilla pyrittiin problematisoimaan koulutusviennin kenttää ja rakentamaan kuvaa tavoitteiden eroavuuksista toimijatasojen välillä.

Tulosten perusteella koulutusviennin kenttä näyttäytyi hyvin monitahoisena ja epävarmana. Johto- ja perustoimijatason väliset erot tilanteen havainnoimisessa ja tulkinnassa olivat suhteellisen suuria. Johtotason puheellaan rakentama kuva esteiden toissijaisuudesta näyttäytyi vastakohtana perustoimijatason harjoittamalle aiheiden problematisoinnille. Myös toimijatasojen väliset eroavat käsitykset tavoitteenasettelusta koulutusviennin alalla aiheuttivat ristiriitaisuutta. Markkinoistumiskehitykseen suhtauduttiin toisaalta toteavaan ja hyväksyvään sävyyn, mutta toisaalta hyvin epäillen ja jopa kehityskulun suuntaa vastustaen. Toimijat rakensivat tulkinnoillaan kuvaa ristiriitaisesta mahdollisuuksien kentästä, jossa yhteistyön vahvistaminen nähtiin kantavana voimana.