Pedagoginen johtajuus varhaiskasvatuksen johtajien ja opettajien puheessa : ”-- meillä nousikin sitten siellä keskustelussa että tuota täähän on niin kun tätä yhteistä johtamista ja sitä että yhdessä mietitään asioita.”

Abstract

Tutkimus kohdistui tutkimaan varhaiskasvatusorganisaatioiden pedagogista johtajuutta jäsentäviä puhetapoja. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, millaisia merkityksiä varhaiskasvatuksen johtajat ja opettajat antavat pedagogiselle johtajuudelle. Tutkimuksen kohteena oli varhaiskasvatuksen johtajien ja opettajien keskustelut pedagogisesta johtajuudesta.

Tutkimuksen aineisto kerättiin kolmesta pirkanmaalaisesta kunnallisesta varhaiskasvatusorganisaatiosta fokusryhmä –haastatteluilla. Haastatteluita tehtiin kolme varhaiskasvatuksen johtajille ja kolme varhaiskasvatuksen opettajille ja haastateltavia oli yhteensä kaksikymmentä. Tutkimuksen tieteenfilosofisena lähtökohtana ja metodologisena viitekehyksenä toimi sosiaalinen konstruktionismi ja aineisto analysoitiin diskurssianalyyttisesti. Tutkimustehtävänä oli selvittää, miten varhaiskasvatuksen johtajat ja opettajat jäsentävät puheessaan pedagogisen johtajuuden, millaisia pedagogisen johtajuuden vastuita ja positioita he tuottavat puheessaan itselleen ja toisilleen sekä sitä, millaisia ehtoja ja edellytyksiä he asettavat jaetun pedagogisen johtajuuden toteutumiselle.

Sekä johtajat että opettajat jäsensivät pedagogisen johtajuuden normittuneen Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden ja uudistuvan Varhaiskasvatuslain näkökulmasta, ja tuottivat normin antavan pedagogiselle johtajuudelle sisällön ja tavoitteet. Johtajat jäsensivät pedagogista johtajuutta työn organisoinnin kautta, mikä tuottaa pedagogisen johtajuuden suunnitelmallisena, tavoitteellisena ja johdettavana prosessina. Opettajat tuottivat pedagogisen johtajuuden myös pedagogiikan toteutumisena lapsiryhmässä. Sekä johtajat että opettajat tuottivat puheessaan pedagogisen johtajuuden vuorovaikutuksellisena prosessina, jossa keskeistä on jatkuva työyhteisössä käytävä pedagoginen keskustelu toiminnan arvoista, sisällöistä ja tavoitteista.

Johtajan positioksi rakentui sekä johtajien itsensä että opettajien puheessa pedagogiikan johtajan ja pedagogisen johtajuuden prosessin johtajan positio. Johtajat ottivat ja saivat vastuuta prosessin suunnittelemisesta ja johtajat tuotettiin pedagogisina asiantuntijoina prosessissa. Sekä johtajat että opettajat tuottivat puheessaan johtajalle pedagogisen johtajuuden mahdollistajan roolin, mihin liittyy vastuu rakentaa ja johtaa pedagogisen johtajuuden rakenteita, kuten johtamisen foorumeita. Johtajan positioksi tuotettiin luoda pedagogiikkaa ja osaamista kehittävää toimintakulttuuria. Opettajat positioituivat johtajien puheessa pedagogiikan toteuttajiksi ja opettajien itsensä puheessa pedagogisiksi johtajiksi tiimeissä. Tämän lisäksi johtajat positioivat opettajat pedagogisiksi asiantuntijoiksi koko yksikkötasolla, mutta opettajat tuottivat oman positionsa pedagogisina asiantuntijoina vain tiimitasolla. Opettajat tuottivat puheessaan positionsa koko yksikön pedagogisessa johtajuudessa passiivisena, epäselvänä ja selkiytymättömänä. Johtajat ja opettajat tuottivat jaetulle pedagogiselle johtajuudelle edellytyksiksi pedagogisen johtajuuden vastuiden selkiyttämisen sekä avoimen, työtä kehittävän toimintakulttuurin luomisen.