Äiti-Aikusta Vapahtaja-Iivoon : Mies- ja naishiihtäjien representaatiot Lahden MM-kisoissa 2017 Ilta-Sanomien urheilusivuilla
Huhtala, Saana (2018)
2018
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-06-08
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806192039
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806192039
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee nais- ja mieshiihtäjien representaatioita Lahden MM-kisoissa 2017. Aineistona oli Ilta-Sanomien urheilusivut kyseiseltä ajalta. Tutkielmassa nousee esille kuuden eri suomalaisen hiihtäjän representaatiot, joita tarkastellaan sekä sukupuolen että kansallisuuden näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoitus on osoittaa, että urheilumediassa nais- ja miesurheilijat saavat edelleen osakseen erilaista kohtelua.
Tutkielman teoreettinen viitekehys nojaa vahvasti feministiseen mediatutkimukseen sekä kulttuurintutkimukseen. Tutkielmani pääkäsitteitä ovat representaatio, sukupuoli sekä stereotypiat. Erityisesti stereotyyppisen maskuliinisuuden ja feminiinisyyden käsitteet ohjaavat tutkimustani.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty sekä laadullista että määrällistä sisällönanalyysia. Laadullisessa sisällönanalyysissa ensisijaisena metodina oli teoriaohjaavan analyysin lähiluku. Näin feministisen mediatutkimuksen teoria siis toimi apuna analyysin etenemisessä, mutta varsinaiset analysoitavat asiat nousivat esille itse aineistosta.
Määrällisen sisällönanalyysin tuloksena oli, että uutiset jakautuivat kohtuu tasaisesti eri sukupuolien välillä. Miehistä oli vain aavistuksen enemmän juttuja. Laadullinen sisällönanalyysi puolestaan osoitti, että hiihtäjistä rakentui varsin vaihtelevia representaatioita. Sukupuoli nosti esille kuitenkin joitain yhteisiä tekijöitä. Miehet nähtiin useammin analyyttisina ja järkiperäisinä, kun taas naisten representaatioissa näkyivät vahvat ja jopa hallitsemattomat tunteet. Miehen menestyessä oli hänen luvallista näyttää tunteita uhraamatta maskuliinisuuttaan. Naisen menestyminen taas nosti hänet mieskollegoidensa pariin, jolloin häntä kohdeltiin ensisijaisesti urheilijana, eikä hänen yksityiselämäänsä juurikaan koskettu.
Tutkielman teoreettinen viitekehys nojaa vahvasti feministiseen mediatutkimukseen sekä kulttuurintutkimukseen. Tutkielmani pääkäsitteitä ovat representaatio, sukupuoli sekä stereotypiat. Erityisesti stereotyyppisen maskuliinisuuden ja feminiinisyyden käsitteet ohjaavat tutkimustani.
Tutkimusmenetelmänä on käytetty sekä laadullista että määrällistä sisällönanalyysia. Laadullisessa sisällönanalyysissa ensisijaisena metodina oli teoriaohjaavan analyysin lähiluku. Näin feministisen mediatutkimuksen teoria siis toimi apuna analyysin etenemisessä, mutta varsinaiset analysoitavat asiat nousivat esille itse aineistosta.
Määrällisen sisällönanalyysin tuloksena oli, että uutiset jakautuivat kohtuu tasaisesti eri sukupuolien välillä. Miehistä oli vain aavistuksen enemmän juttuja. Laadullinen sisällönanalyysi puolestaan osoitti, että hiihtäjistä rakentui varsin vaihtelevia representaatioita. Sukupuoli nosti esille kuitenkin joitain yhteisiä tekijöitä. Miehet nähtiin useammin analyyttisina ja järkiperäisinä, kun taas naisten representaatioissa näkyivät vahvat ja jopa hallitsemattomat tunteet. Miehen menestyessä oli hänen luvallista näyttää tunteita uhraamatta maskuliinisuuttaan. Naisen menestyminen taas nosti hänet mieskollegoidensa pariin, jolloin häntä kohdeltiin ensisijaisesti urheilijana, eikä hänen yksityiselämäänsä juurikaan koskettu.