Yhteishengen rakentuminen luokassa
Katajisto, Antti; Kujala, Noona (2018)
Katajisto, Antti
Kujala, Noona
2018
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806152024
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806152024
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia hyvän yhteishengen rakentumista luokassa. Tutkimuksen avulla haluttiin selvittää opettajien sekä oppilaiden kokemuksia siitä, mitä hyvä yhteishenki on, miten se näkyy luokassa, miten sen rakentumista opettaja voi edistää sekä miksi hyvää yhteishenkeä olisi tärkeä rakentaa tavoitteellisesti.
Taustateorian osalta tukeuduttiin muun muassa Tuckmanin esittelemiin ryhmän kehitysvaiheisiin, Levin teokseen ryhmädynamiikasta, Saloviidan ajatuksiin yhteisöllisestä oppimisesta ja erilaisista ryhmätyypeistä sekä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin.
Tutkimuksen kohteena olivat kolme alakoululuokkaa ja heidän opettajansa. Luokkia havainnoitiin yhden koulupäivän ajan, jonka lopuksi luokkien opettajia haastateltiin. Oppilaat täyttivät opettajan johdolla lyhyen kyselylomakkeen luokan yhteishengestä. Haastattelumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluista saatu aineisto litteroitiin sekä analysoitiin käyttäen sisällönanalyysiä.
Aineistosta selvisi, että keinoja yhteishengen rakentamiseksi on monia, mutta jokainen haastateltu opettaja oli kuitenkin yhtä mieltä siitä, että yhteishenkeen panostaminen on ensiarvoisen tärkeää ja tulisi aloittaa heti ryhmän elinkaaren alussa. Aamupiiri nähtiin yhtenä toimivana menetelmänä antamaan tasa-arvoisen ja turvallisen kokemuksen oppilaan itseilmaisussa. Oman itsen ja mielipiteiden esille tuominen vapaasti ja muiden hyväksyntä oli yksi merkittävä osa yhteishengen ja turvallisen ilmapiirin rakentamisen lähtökohdista. Myös opettajan syvällinen tuntemus oppilaista havainnoinnin kautta sekä opettajan läsnäolo ja huomiointi oppilaan arjessa nähtiin keskeisenä hyvän yhteishengen rakentamisessa.
Hyvä yhteishenki luokassa koettiin monipuolisesti. Lähtökohtaisesti haastateltavat nostivat esille opettajan työviihtyvyyden, oppilaiden kouluviihtyvyyden, arjen sujuvuuden sekä vapautuneen, avoimen ja pelosta vapaan ilmapiirin luokassa hyvästä yhteishengestä puhuessa. Oppilaiden itseilmaisun, toiminnallisuuden sekä suvaitsevaisuuden todettiin myös vahvistuvan hyvän ilmapiirin ja yhteishengen myötä.
Taustateorian osalta tukeuduttiin muun muassa Tuckmanin esittelemiin ryhmän kehitysvaiheisiin, Levin teokseen ryhmädynamiikasta, Saloviidan ajatuksiin yhteisöllisestä oppimisesta ja erilaisista ryhmätyypeistä sekä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin.
Tutkimuksen kohteena olivat kolme alakoululuokkaa ja heidän opettajansa. Luokkia havainnoitiin yhden koulupäivän ajan, jonka lopuksi luokkien opettajia haastateltiin. Oppilaat täyttivät opettajan johdolla lyhyen kyselylomakkeen luokan yhteishengestä. Haastattelumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluista saatu aineisto litteroitiin sekä analysoitiin käyttäen sisällönanalyysiä.
Aineistosta selvisi, että keinoja yhteishengen rakentamiseksi on monia, mutta jokainen haastateltu opettaja oli kuitenkin yhtä mieltä siitä, että yhteishenkeen panostaminen on ensiarvoisen tärkeää ja tulisi aloittaa heti ryhmän elinkaaren alussa. Aamupiiri nähtiin yhtenä toimivana menetelmänä antamaan tasa-arvoisen ja turvallisen kokemuksen oppilaan itseilmaisussa. Oman itsen ja mielipiteiden esille tuominen vapaasti ja muiden hyväksyntä oli yksi merkittävä osa yhteishengen ja turvallisen ilmapiirin rakentamisen lähtökohdista. Myös opettajan syvällinen tuntemus oppilaista havainnoinnin kautta sekä opettajan läsnäolo ja huomiointi oppilaan arjessa nähtiin keskeisenä hyvän yhteishengen rakentamisessa.
Hyvä yhteishenki luokassa koettiin monipuolisesti. Lähtökohtaisesti haastateltavat nostivat esille opettajan työviihtyvyyden, oppilaiden kouluviihtyvyyden, arjen sujuvuuden sekä vapautuneen, avoimen ja pelosta vapaan ilmapiirin luokassa hyvästä yhteishengestä puhuessa. Oppilaiden itseilmaisun, toiminnallisuuden sekä suvaitsevaisuuden todettiin myös vahvistuvan hyvän ilmapiirin ja yhteishengen myötä.