Tampere3 ja muutoksen johtaminen : viestintä, osallistaminen ja luottamus tutkimus- ja opetushenkilökunnan kertomuksissa
Roth, Pia-Christina (2018)
Roth, Pia-Christina
2018
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806111973
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806111973
Tiivistelmä
Tampere3-tapaustutkimuksena toteutettu pro gradu -tutkielma muodostuu kasvatustieteiden tiedekunnan ohjeiden mukaisesta vertaisarviointiin hyväksytystä tutkimusartikkelista. Tutkimuksessa tarkastellaan eläytymismenetelmän avulla tuotettujen kirjoitelmien välittämää kuvaa muutosjohtamisesta; sitä, miten muutosjohtamisen kautta kolme korkeakoulua yhdistävään muutokseen voidaan korkeakouluyhteisö sitouttaa ja millainen sen arki – muutokseen sitouttamisen onnistuessa tai epäonnistuessa – on muutaman vuoden kuluttua.
Muutoksessa kolmesta korkeakoulusta tulee yksi korkeakoulu, Tampereen yliopisto. Korkeakoulujen muutos, erityisesti niiden yhdistäminen, on globaali trendi. Tutkimus tehtiin teoriasidonnaisesti eli peilaamalla empiiristä aineistoa aiempiin tutkimuksiin ja teorioihin, kuten Lewinin ja Kotterin muutosjohtamismalleihin sekä Hayesin prosessidynamiikkateoriaan.
Tutkimusaineisto (n=27) kerättiin kolmen yhdistyvän korkeakoulun, eli Tampereen yliopiston (TaY), Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) ja Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) sattumanvaraisesti valittujen eri tiedekuntien ja yksiköiden tutkimus- ja opetushenkilökunnan jäseniltä eläytymismenetelmää käyttäen. Kehyskertomusten avulla henkilöstöä ohjattiin pohtimaan Tampere3-muutosjohtamistapojen sitouttamiskykyä ja ennakoimaan korkeakouluyhteisön tulevaisuutta muutokseen sitouttamisen onnistumisen tai epäonnistumisen näkökulmasta.
Tutkimustulosten mukaan muutokseen sitouttamisessa ei tähän mennessä ole onnistuttu. Muutosjohtaminen on toteutettu ylhäältä alaspäin erillään korkeakouluyhteisön arjesta. Kokemuksena on, että yhteisöä ei ole osallistettu eikä kuunneltu päätöksenteossa, mikä mielletään arvostuksen puutteena. Epäonnistumisskenaarioiden mukaan mikään ei muutu ja tulevaisuudessa tämä näkyy korkeakouluyhteisön arjessa huonona työilmapiirinä ja työmotivaationa, kampusten erillisyytenä, siirtymisenä muihin yliopistoihin ja yritysmaailmaan, pysähtyneisyytenä ja opiskelijoiden tyytymättömyytenä. Onnistumisnäkökulmien mukaan vielä kuitenkin on mahdollista muuttaa johtamistyyliä toteutettavaksi alhaalta ylöspäin. Tällaisen johtamisen kautta tapahtuva avoin ja läpinäkyvä, koko korkeakouluyhteisöä koskeva viestintä- ja osallistamiskulttuuri synnyttää toteutuessaan luottamusta ja sitä kautta hyvää työilmapiiriä ja motivaatiota, yhteisöllisyyttä, kollegiaalisuutta yli kampusrajojen, parempaa opetusta ja tutkimusta, enemmän innovaatioita sekä opiskelijoiden tyytyväisyyttä. Näiden askelmerkkien kautta Tampere3-korkeakouluyhteisön on mahdollista saavuttaa merkittävä kilpailukyky niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.
Muutoksessa kolmesta korkeakoulusta tulee yksi korkeakoulu, Tampereen yliopisto. Korkeakoulujen muutos, erityisesti niiden yhdistäminen, on globaali trendi. Tutkimus tehtiin teoriasidonnaisesti eli peilaamalla empiiristä aineistoa aiempiin tutkimuksiin ja teorioihin, kuten Lewinin ja Kotterin muutosjohtamismalleihin sekä Hayesin prosessidynamiikkateoriaan.
Tutkimusaineisto (n=27) kerättiin kolmen yhdistyvän korkeakoulun, eli Tampereen yliopiston (TaY), Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) ja Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) sattumanvaraisesti valittujen eri tiedekuntien ja yksiköiden tutkimus- ja opetushenkilökunnan jäseniltä eläytymismenetelmää käyttäen. Kehyskertomusten avulla henkilöstöä ohjattiin pohtimaan Tampere3-muutosjohtamistapojen sitouttamiskykyä ja ennakoimaan korkeakouluyhteisön tulevaisuutta muutokseen sitouttamisen onnistumisen tai epäonnistumisen näkökulmasta.
Tutkimustulosten mukaan muutokseen sitouttamisessa ei tähän mennessä ole onnistuttu. Muutosjohtaminen on toteutettu ylhäältä alaspäin erillään korkeakouluyhteisön arjesta. Kokemuksena on, että yhteisöä ei ole osallistettu eikä kuunneltu päätöksenteossa, mikä mielletään arvostuksen puutteena. Epäonnistumisskenaarioiden mukaan mikään ei muutu ja tulevaisuudessa tämä näkyy korkeakouluyhteisön arjessa huonona työilmapiirinä ja työmotivaationa, kampusten erillisyytenä, siirtymisenä muihin yliopistoihin ja yritysmaailmaan, pysähtyneisyytenä ja opiskelijoiden tyytymättömyytenä. Onnistumisnäkökulmien mukaan vielä kuitenkin on mahdollista muuttaa johtamistyyliä toteutettavaksi alhaalta ylöspäin. Tällaisen johtamisen kautta tapahtuva avoin ja läpinäkyvä, koko korkeakouluyhteisöä koskeva viestintä- ja osallistamiskulttuuri synnyttää toteutuessaan luottamusta ja sitä kautta hyvää työilmapiiriä ja motivaatiota, yhteisöllisyyttä, kollegiaalisuutta yli kampusrajojen, parempaa opetusta ja tutkimusta, enemmän innovaatioita sekä opiskelijoiden tyytyväisyyttä. Näiden askelmerkkien kautta Tampere3-korkeakouluyhteisön on mahdollista saavuttaa merkittävä kilpailukyky niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.