Kokemuksellinen tieto valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa
Rekola, Maiju (2018)
2018
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-06-05
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806081962
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806081962
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielma käsittelee kokemuksellista tietoa valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa. Maisemainventointi laitettiin alulle vuonna 2009, ja siihen liittyvä kuuleminen järjestettiin vuoden 2016 alkupuolella. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaista kokemuksellista tietoa inventoinnista jätetyissä kannanotoissa hahmottuu.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi kokemuksellisen tiedon käsite sekä maiseman ja paikan kokeminen suhteessa kokemukselliseen tietoon. Keskeisiä teoreettisia lähtökohtia olivat erityisesti Pia Bäcklundin ja Maija Faehnlen tutkimukset kokemuksellisesta tiedosta sekä maisematutkimuksen tulkinnallinen näkökulma. Näistä lähtökohdista korostui maisemiin liittyvän kokemuksellisen tiedon subjektiivinen ja henkilökohtaista maailmankuvaa painottava puoli.
Aineistona tutkimuksessa käytettiin noin seitsemääkymmentä Varsinais- ja Keski-Suomen alueisiin liittyvää maisemainventoinnista jätettyä kannanottoa. Aineisto analysoitiin kehysanalyysin ja Stephen Toulminin argumentaatiomallin avulla. Kannanotoista etsittiin niissä esiintyvät kehykset, minkä jälkeen kannanottojen väitteet ja niitä tukevat perusteet hahmoteltiin kehyksittäin.
Tutkimus osoittaa, että maisemien kokemiseen liittyvä kokemuksellinen tieto on kannanotoissa monipuolista ja vahvasti subjektiivista. Kokemuksellinen tieto ilmeni sekä yksilön että yhteisön näkökulmaa korostavana. Lisäksi kokemuksellisuus kiinnittyi ajallisessa ulottuvuudessa historiaan, nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Myös maisemiin liittyvä toiminnallisuus, kuten alueiden käyttötavat, liittyi kokemuksellisuuden syntyyn. Aineistosta välittyi edelleen, että paikalliset asukkaat ja maanomistajat kokivat tärkeäksi tuoda omaa henkilökohtaista kokemuksellisuuttaan esille. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että paikallisilla on monipuolista alueisiin liittyvää kokemuksellista tietoa, jonka keräämiseen kannanotot ovat toimiva menetelmä. Paikalliset myös kokevat tietonsa merkitykselliseksi ja toivoivat sitä hyödynnettävän aluesuunnittelussa. Tämä tulisi tulevissa maisemainventointien kaltaisissa hankkeissa huomioida suunnittelun kommunikatiivisuuden ja sosiaalisen hyväksyttävyyden parantamiseksi.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi kokemuksellisen tiedon käsite sekä maiseman ja paikan kokeminen suhteessa kokemukselliseen tietoon. Keskeisiä teoreettisia lähtökohtia olivat erityisesti Pia Bäcklundin ja Maija Faehnlen tutkimukset kokemuksellisesta tiedosta sekä maisematutkimuksen tulkinnallinen näkökulma. Näistä lähtökohdista korostui maisemiin liittyvän kokemuksellisen tiedon subjektiivinen ja henkilökohtaista maailmankuvaa painottava puoli.
Aineistona tutkimuksessa käytettiin noin seitsemääkymmentä Varsinais- ja Keski-Suomen alueisiin liittyvää maisemainventoinnista jätettyä kannanottoa. Aineisto analysoitiin kehysanalyysin ja Stephen Toulminin argumentaatiomallin avulla. Kannanotoista etsittiin niissä esiintyvät kehykset, minkä jälkeen kannanottojen väitteet ja niitä tukevat perusteet hahmoteltiin kehyksittäin.
Tutkimus osoittaa, että maisemien kokemiseen liittyvä kokemuksellinen tieto on kannanotoissa monipuolista ja vahvasti subjektiivista. Kokemuksellinen tieto ilmeni sekä yksilön että yhteisön näkökulmaa korostavana. Lisäksi kokemuksellisuus kiinnittyi ajallisessa ulottuvuudessa historiaan, nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Myös maisemiin liittyvä toiminnallisuus, kuten alueiden käyttötavat, liittyi kokemuksellisuuden syntyyn. Aineistosta välittyi edelleen, että paikalliset asukkaat ja maanomistajat kokivat tärkeäksi tuoda omaa henkilökohtaista kokemuksellisuuttaan esille. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että paikallisilla on monipuolista alueisiin liittyvää kokemuksellista tietoa, jonka keräämiseen kannanotot ovat toimiva menetelmä. Paikalliset myös kokevat tietonsa merkitykselliseksi ja toivoivat sitä hyödynnettävän aluesuunnittelussa. Tämä tulisi tulevissa maisemainventointien kaltaisissa hankkeissa huomioida suunnittelun kommunikatiivisuuden ja sosiaalisen hyväksyttävyyden parantamiseksi.