Oppilaiden kokemat paikkatunteet avoimessa oppimisympäristössä
Malinen, Aino (2018)
2018
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806081961
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806081961
Tiivistelmä
Tämä tutkimus selvitti oppilaiden kokemuksia avoimesta oppimisympäristöstä. Tutkimuksella tarkasteltiin oppilaiden kerronnan sisältämiä kokemuksia paikkatunne-käsitteen (sense of place) näkökulmasta. Tutkimukselle asetettiin tutkimuskysymys: millaisia paikkatunteita oppilaiden kerronta avoimesta oppimisympäristöstä sisältää?
Tutkimus oli tapaustutkimus. Aineisto tuotettiin yhden alakoulun kolmannella luokalla ja siihen osallistui 24 oppilasta. Tutkimus sijoittui lapsuudentutkimuksen piiriin, koska tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää oppilaiden suhdetta heille merkitykselliseen kasvuympäristöön paikkatunteen näkökulmasta.
Aineisto tuotettiin siten, että oppilaita pyydettiin pareittain tai kolmen hengen ryhmissä valokuvaamaan oppimisympäristöstään kaksi paikkaa, joista he haluavat kertoa. Valokuvaamisen jälkeen oppilaat saivat haastatteluissa kertoa ottamistaan valokuvista. Haastattelut toteutettiin kerronnallisen haastattelun menetelmällä, jossa tukena käytettiin oppilaiden ottamia valokuvia. Tutkimuksen aineistoksi muodostui primaariaineistona käytetyt haastattelut ja sekundaariaineistona käytetyt valokuvat. Aineiston analyysi kohdistui haastatteluihin, jotka analysoitiin teemoittelulla.
Tutkimuksen tulokseksi saatiin kaksi pääteemaa, jotka olivat paikkatunne fyysisessä ja sosiaalisessa oppimisympäristössä. Pääteemojen alle muodostui yhteensä viisi alateemaa, jotka tarjosivat vastauksen tutkimuskysymykseen. Tulosten mukaan oppilaiden kerronta avoimesta oppimisympäristöstä sisälsi paikkatunteet touhukkuus, miellyttävyys, tuttuus, erillisyys ja jännitteisyys.
Tutkimuksen perusteella voitiin päätellä, että avoin oppimisympäristö ja sen sisältämät toimintamahdollisuudet tukivat aktiivisen ympäristösuhteen muodostumista. Oppilaat kokivat avoimen oppimisympäristön sisältämät muunneltavat ja rentoa olemista mahdollistavat työskentelypaikat pääosin miellyttävinä. Oppimisympäristö sisälsi myös toimintaa rajoittavia tekijöitä. Tutkimuksen perusteella voitiin lisäksi päätellä, että oppilaat kokivat tuttuuden paikkatunnetta, koska he työskentelivät paljon luokkakavereidensa kanssa. Samalla välittyi kuitenkin myös erillisyyden paikkatunne, joka osoitti, että vuorovaikutus ei kohdistunut samalla tavalla kaikkiin luokan oppilaisiin. Jännitteisyys oli puolestaan yhdistettävissä uuden oppimisympäristön houkutuksiin ja sen sisältämiin valinnanmahdollisuuksiin.
Tutkimus oli tapaustutkimus. Aineisto tuotettiin yhden alakoulun kolmannella luokalla ja siihen osallistui 24 oppilasta. Tutkimus sijoittui lapsuudentutkimuksen piiriin, koska tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää oppilaiden suhdetta heille merkitykselliseen kasvuympäristöön paikkatunteen näkökulmasta.
Aineisto tuotettiin siten, että oppilaita pyydettiin pareittain tai kolmen hengen ryhmissä valokuvaamaan oppimisympäristöstään kaksi paikkaa, joista he haluavat kertoa. Valokuvaamisen jälkeen oppilaat saivat haastatteluissa kertoa ottamistaan valokuvista. Haastattelut toteutettiin kerronnallisen haastattelun menetelmällä, jossa tukena käytettiin oppilaiden ottamia valokuvia. Tutkimuksen aineistoksi muodostui primaariaineistona käytetyt haastattelut ja sekundaariaineistona käytetyt valokuvat. Aineiston analyysi kohdistui haastatteluihin, jotka analysoitiin teemoittelulla.
Tutkimuksen tulokseksi saatiin kaksi pääteemaa, jotka olivat paikkatunne fyysisessä ja sosiaalisessa oppimisympäristössä. Pääteemojen alle muodostui yhteensä viisi alateemaa, jotka tarjosivat vastauksen tutkimuskysymykseen. Tulosten mukaan oppilaiden kerronta avoimesta oppimisympäristöstä sisälsi paikkatunteet touhukkuus, miellyttävyys, tuttuus, erillisyys ja jännitteisyys.
Tutkimuksen perusteella voitiin päätellä, että avoin oppimisympäristö ja sen sisältämät toimintamahdollisuudet tukivat aktiivisen ympäristösuhteen muodostumista. Oppilaat kokivat avoimen oppimisympäristön sisältämät muunneltavat ja rentoa olemista mahdollistavat työskentelypaikat pääosin miellyttävinä. Oppimisympäristö sisälsi myös toimintaa rajoittavia tekijöitä. Tutkimuksen perusteella voitiin lisäksi päätellä, että oppilaat kokivat tuttuuden paikkatunnetta, koska he työskentelivät paljon luokkakavereidensa kanssa. Samalla välittyi kuitenkin myös erillisyyden paikkatunne, joka osoitti, että vuorovaikutus ei kohdistunut samalla tavalla kaikkiin luokan oppilaisiin. Jännitteisyys oli puolestaan yhdistettävissä uuden oppimisympäristön houkutuksiin ja sen sisältämiin valinnanmahdollisuuksiin.