Kasvattajatiimin rooli lastentarhanopettajan työhyvinvoinnissa

Abstract

Tässä laadullisessa tutkimuksessa tarkasteltiin kasvattajatiimin roolia lastentarhanopettajan työhyvinvoinnissa selvittämällä kasvattajatiimiin liitettyjä työn voimavaroja vahvistavia ja heikentäviä elementtejä. Lisäksi tutkittiin lastentarhanopettajien kasvattajatiimiin liittämiä funktioita tilanteissa, joissa kasvattajatiimi nähtiin työn voimavaroja vahvistavana tai heikentävänä. Tässä tutkimuksessa kasvattajatiimillä tarkoitettiin työkavereita; niin yksittäisiä työntekijöitä, samassa lapsiryhmässä toimivia työntekijöitä kuin koko päiväkodin kasvattajien työyhteisöä. Tutkimuksessa työhyvinvointi käsitteellistettiin Työn vaatimusten ja työn voimavarojen – teorian avulla.

Tutkimukseen osallistui seitsemän lastentarhanopettajaa, jotka työskentelivät saman Pirkanmaalaisen kunnan palveluksessa. Tutkimusaineisto kerättiin monimenetelmällisesti kahta aineistonkeruumenetelmää, päiväkirjaa ja yksilöhaastattelua hyödyntäen. Aineistonkeruu tapahtui kahdessa osassa. Ensin tutkimukseen osallistuneet lastentarhanopettajat täyttivät päiväkirjaa yhden työviikon ajan. Päiväkirjaa täyttäessään lastentarhanopettajat tuottivat aineistoa kirjaamalla tilanteita, jotka vaikuttivat heidän työnsä voimavaroihin joko vahvistavasti tai heikentävästi. Tämän jälkeen toteutettiin yksilöhaastattelut, jotka pohjautuivat lastentarhanopettajien päiväkirjaan kuvaamiin tilanteisiin. Tutkimusaineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Analyysissa hyödynnettiin Työn vaatimusten ja työn voimavarojen – teoriaa.

Tutkimuksen tulosten mukaan kasvattajatiimi voi toiminnallaan vaikuttaa siihen, kuinka lastentarhanopettajalle tilanteessa tarjoutuu työn voimavaroja ja kuinka lastentarhanopettaja kokee työn vaatimuksia päiväkodin arjessa. Tutkimukseen osallistuneiden lastentarhanopettajien kuvausten perusteella kasvattajien välisen yhteistyön toimiessa kasvattajatiimi koettiin työn voimavaroja vahvistavana. Toisaalta tilanteissa, jossa kasvattajien välinen yhteistyö ei jostain syystä toiminut, kasvattajatiimi nähtiin työn voimavaroja heikentävänä.

Tutkimuksessa kasvattajatiimin toiminnan ohella myös lastentarhanopettajalla itsellään havaittiin olevan vaikutus siihen, miten tilanteessa tarjoutuu työn voimavaroja. Lastentarhanopettaja pystyy esimerkiksi apua pyytämällä, asioita ehdottamalla ja havaittuun epäkohtaan puuttumalla vaikuttamaan tilanteessa esiintyviin työn voimavaroihin ja vaatimuksiin. Tutkimuksessa kuitenkin selvisi, että kasvattajatiimiä tarkasteltaessa oman toiminnan vaikutuksen mahdollisuus työssä ilmeneviin työn voimavaroihin ja vaatimuksiin linkittyy vahvasti siihen, miten toinen osapuoli avunpyyntöön, ehdotukseen tai havaittuun epäkohtaan suhtautuu. Työkaverin suhtautuessa asiaan myönteisesti työn voimavarojen on mahdollisuus lisääntyä ja työn vaatimusten heikentyä. Tästä syystä tässä tutkimuksessa lastentarhanopettajan työhyvinvointi nähtiin rakentuvan vuorovaikutteisesti. Näin ollen sekä kasvattajatiimillä että lastentarhanopettajalla itsellään nähtiin lastentarhanopettajan työhyvinvoinnin kannalta olevan tärkeä rooli.

Tutkimuksen avulla voidaan herättää päiväkodin johtajia kiinnittämään huomiota päiväkotinsa lapsiryhmäkohtaisten tiimien ja työyhteisön toimivuuteen. Lisäksi tutkimustulokset voivat kannustaa päiväkodin työntekijöitä reflektoimaan omaa, tiiminsä ja työyhteisönsä toimintaa.