Sosiaalityön yhteiskunnallisen aseman tarkastelua sote-uudistuksen kynnyksellä
Henttinen, Pauliina (2018)
2018
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-06-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806081957
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806081957
Tiivistelmä
Tutkielma keskittyy sosiaalityön ja tarkempana esimerkkinä terveyssosiaalityön yhteiskunnallisen aseman tarkasteluun. Virikkeitä tutkielman aiheelle antoivat erityisesti meneillään oleva sote-uudistus, tutkimuksen puute aiheesta sekä mielenkiinto yhteiskunnan työnjakoa kohtaan. Tutkielman tieteenfilosofiset lähtökohdat kumpuavat fenomenologiasta, sosiaalisesta konstruktionismista sekä hermeneutiikasta.
Tutkielman aineistona ovat 14 sosiaalityöntekijän ja sosiaalityön opiskelijan kirjoitelmat sosiaalityön ja terveyssosiaalityön yhteiskunnallisista asemista. Kirjoitelmat on analysoitu narratiivisella otteella kirjoitelmien sisältöjä jäsentäen. Narratiivisuus näkyy niin aineistossa, sen analysoinnissa kuin myös tulosten esittelyssä.
Aineiston perusteella sosiaalityön ja terveyssosiaalityön yhteiskunnalliset asemat eivät ole hyvät, vaikka yksittäisiä valonpilkkuja asemien ja niiden parantumisen osalta on nähtävissä. Tutkielman tulosten mukaan heikko yhteiskunnallinen asema rakentuu monista eri tekijöistä; vallitsevasta ympäröivän yhteiskunnan tilanteesta ja ilmiöistä, sosiaalityön tuntemattomuudesta, sen vähäisestä esillä olosta, profession heikkouksista, sosiaalihuollon suhteesta terveydenhuoltoon, arvostuksesta ja suhtautumisesta sosiaalityöhön, työntekijöiden passiivisuudesta, heikosta joukkovoimasta ja alan sisällä käytävän keskustelun riittämättömyydestä, heikoista työoloista ja siitä, ettei sosiaalityön merkityksiä ja mahdollisuuksia nähdä. Tutkielman tulosten kautta tuli esille monia kehittämisen kohteita, joihin tarttumalla sosiaalityö voisi parantaa yhteiskunnallista asemaansa. Sosiaalityön tulisi esimerkiksi olla enemmän esillä, jotta siitä tulisi tunnetumpi ammatti. Lisäksi sosiaalityön tulisi vahvistua professiona erityisesti koulutuksen ja tutkimuksen osalta. Tutkielman tuloksena syntyi myös hahmotelmaa siitä, mitä ammatin yhteiskunnallinen asema käsitteenä ylipäätään tarkoittaa ja pitää sisällään.
Tutkielman tekemisen myötä kehkeytyi myös jatkotutkimusaiheita. Sosiaalityön ja koko sosiaalihuollon asemasta olisi mielenkiintoista tehdä enemmän tutkimusta erilaisista vallan ja vallankäytön näkökulmista käsin.
Tutkielman aineistona ovat 14 sosiaalityöntekijän ja sosiaalityön opiskelijan kirjoitelmat sosiaalityön ja terveyssosiaalityön yhteiskunnallisista asemista. Kirjoitelmat on analysoitu narratiivisella otteella kirjoitelmien sisältöjä jäsentäen. Narratiivisuus näkyy niin aineistossa, sen analysoinnissa kuin myös tulosten esittelyssä.
Aineiston perusteella sosiaalityön ja terveyssosiaalityön yhteiskunnalliset asemat eivät ole hyvät, vaikka yksittäisiä valonpilkkuja asemien ja niiden parantumisen osalta on nähtävissä. Tutkielman tulosten mukaan heikko yhteiskunnallinen asema rakentuu monista eri tekijöistä; vallitsevasta ympäröivän yhteiskunnan tilanteesta ja ilmiöistä, sosiaalityön tuntemattomuudesta, sen vähäisestä esillä olosta, profession heikkouksista, sosiaalihuollon suhteesta terveydenhuoltoon, arvostuksesta ja suhtautumisesta sosiaalityöhön, työntekijöiden passiivisuudesta, heikosta joukkovoimasta ja alan sisällä käytävän keskustelun riittämättömyydestä, heikoista työoloista ja siitä, ettei sosiaalityön merkityksiä ja mahdollisuuksia nähdä. Tutkielman tulosten kautta tuli esille monia kehittämisen kohteita, joihin tarttumalla sosiaalityö voisi parantaa yhteiskunnallista asemaansa. Sosiaalityön tulisi esimerkiksi olla enemmän esillä, jotta siitä tulisi tunnetumpi ammatti. Lisäksi sosiaalityön tulisi vahvistua professiona erityisesti koulutuksen ja tutkimuksen osalta. Tutkielman tuloksena syntyi myös hahmotelmaa siitä, mitä ammatin yhteiskunnallinen asema käsitteenä ylipäätään tarkoittaa ja pitää sisällään.
Tutkielman tekemisen myötä kehkeytyi myös jatkotutkimusaiheita. Sosiaalityön ja koko sosiaalihuollon asemasta olisi mielenkiintoista tehdä enemmän tutkimusta erilaisista vallan ja vallankäytön näkökulmista käsin.