''Matematiikan opiskelu yliopistossa on kuin pään hakkaamista seinään'' - opiskelukokemuksia ensimmäisistä yliopistomatematiikan kursseista
Ahonen, Meri (2018)
2018
Matematiikan ja tilastotieteen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Mathematics and Statistics
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-23
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806071956
http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806071956
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia ensimmäistä vuottaan opiskelevat, lukiotaustaiset opiskelijat, saivat yliopistomatematiikan opiskelusta Tampereen yliopistossa syyslukukaudella 2016. Teoreettinen viitekehys koostui matematiikkakuvasta, matemaattisesta todistamisesta ja matematiikan kielentämisestä. Tutkimuksessa tarkasteltiin opiskelijoiden matematiikkakuvan näyttäytymistä kokemuksissa, käsityksiä matemaattisesta todistamisesta ja kielentämisen vaikutuksesta todistamistehtävien idean ymmärtämiseen sekä kerättiin opiskelijoilta ehdotuksia opetuksen kehittämiseen.
Kvalitatiivista tapaustutkimusta varten aineisto kerättiin kyselyillä, kielentämistehtävillä ja haastatteluilla. Fenomenologisen tutkimusotteen mukaisesti tarkoituksena oli ymmärtää opiskelijoiden kokemuksia sellaisenaan, joten analysointi toteutettiin aineistolähtöisesti ja teoria auttoi tulkintojen tekemisessä. Kyselyiden perusteella haastatteluun pyydettiin 8 opiskelijaa, joiden tuottamaa haastatteluaineistoa ryhmiteltiin teemoihin. Tuloksissa kuvattiin aineistosta esiin nousseita teemoja opiskelijoiden kokemuksista luennoista, harjoituksista, kysymisestä, materiaaleista ja yliopistomatematiikasta. Opiskelijat jaettiin Tyytyväisiin ja Pettyjiin haastattelujen perusteella. Yliopistomatematiikka koetaan haastavana, mutta Tyytyväiset ovat luottavaisia omaan oppimiseensa, Pettyneillä on ollut vaikeuksia sopeutua. Opiskelijat kokevat luennot tärkeiksi oppimistilanteiksi, joita hyvä luentomateriaali tukee. Luennoilla ei uskalleta esittää kysymyksiä, harjoitusryhmissä keskustelulle on enemmän aikaa. Tyytyväisten ja Pettyneiden matematiikkakuva eroaa toisistaan osittain, heillä on erilaiset käsitykset itsestä matematiikan oppijana. Opiskelijat kuvailevat matemaattista todistamista esimerkiksi verbeillä ”päättelyä”, ”perustelemista” tai ”osoittamista”. Todistaminen koettiin vaikeaksi esimerkiksi heikkojen esitietojen vuoksi, mutta kielentämisen koettiin auttaneen todistamistehtävien idean ymmärtämisessä. Opiskelijat kehittäisivät yliopistomatematiikan opetusta esimerkiksi tehostamalla harjoitusryhmätoimintaa ja nauhoittamalla luentotallenteita.
Kvalitatiivista tapaustutkimusta varten aineisto kerättiin kyselyillä, kielentämistehtävillä ja haastatteluilla. Fenomenologisen tutkimusotteen mukaisesti tarkoituksena oli ymmärtää opiskelijoiden kokemuksia sellaisenaan, joten analysointi toteutettiin aineistolähtöisesti ja teoria auttoi tulkintojen tekemisessä. Kyselyiden perusteella haastatteluun pyydettiin 8 opiskelijaa, joiden tuottamaa haastatteluaineistoa ryhmiteltiin teemoihin. Tuloksissa kuvattiin aineistosta esiin nousseita teemoja opiskelijoiden kokemuksista luennoista, harjoituksista, kysymisestä, materiaaleista ja yliopistomatematiikasta. Opiskelijat jaettiin Tyytyväisiin ja Pettyjiin haastattelujen perusteella. Yliopistomatematiikka koetaan haastavana, mutta Tyytyväiset ovat luottavaisia omaan oppimiseensa, Pettyneillä on ollut vaikeuksia sopeutua. Opiskelijat kokevat luennot tärkeiksi oppimistilanteiksi, joita hyvä luentomateriaali tukee. Luennoilla ei uskalleta esittää kysymyksiä, harjoitusryhmissä keskustelulle on enemmän aikaa. Tyytyväisten ja Pettyneiden matematiikkakuva eroaa toisistaan osittain, heillä on erilaiset käsitykset itsestä matematiikan oppijana. Opiskelijat kuvailevat matemaattista todistamista esimerkiksi verbeillä ”päättelyä”, ”perustelemista” tai ”osoittamista”. Todistaminen koettiin vaikeaksi esimerkiksi heikkojen esitietojen vuoksi, mutta kielentämisen koettiin auttaneen todistamistehtävien idean ymmärtämisessä. Opiskelijat kehittäisivät yliopistomatematiikan opetusta esimerkiksi tehostamalla harjoitusryhmätoimintaa ja nauhoittamalla luentotallenteita.