”Hakamettän henki” : Tampereen jäähallin käytäviltä uuden Areenan valoihin
Majanlahti, Topi-Jussi (2018)
Majanlahti, Topi-Jussi
2018
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806011945
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806011945
Tiivistelmä
Tutkielman lähtökohtana on Suomen ensimmäisen jäähallin, Hakametsän, poistuminen otteluareenana käytöstä uuden Tampereen keskustaan rakentuvan ns. kansiareenan myötä.
Ottelutapahtumapaikat ovat tärkeitä kaltaisilleni kannattajille ympäri maailmaa. Niin myös Hakametsän jäähalli. Uuden tapahtumapaikan valmistuttua nämä kannattajat tulevat seuraamaan kannattajaidentiteettinsä mukaisesti kannattamaansa seuraa uuteen areenaan. Tutkielman tavoite oli löytää asioita Hakametsästä, joita uudella areenalla edistämällä voitaisiin kotouttaa vanhat kannattajat uuteen halliin.
Tutkielma on osa aluetieteen paikkatutkimusta, eli paikkatunteen ja paikkojen merkityksen tutkimusta, joissa ihmisten kokemuksella on oleellinen osa. Tutkielma on näin laadullinen haastattelututkimus jossa sekä jäähallissa että kannattajamatkoilla tehdyistä haastatteluista analysoimalla eroteltiin kannattajien paikkakokemusta, ”hakamettän henkeä”, muodoissa joita voisi uudessa areenarakentamisessa huomioida.
Kannattajille Hakametsässä syntyy paikkaidentiteettiä, joka ilmenee tunteena ”kodista” ja turvallisesta paikasta, johon jälkipolvetkin halutaan tuoda. Hakametsän hallin käytävillä kannattajat toteuttavat myös lukuisia sosiaalisia käytäntöjä, joista yleisin on hallin kiertäminen erätauoilla. Kannattajien tarinoissa lapsuusmuistot Hakametsästä tuovat esiin aikuisille ”näkymättömiä” tiloja, jossa leikitään ja vietetään aikaa kavereiden kanssa ottelusta välittämättä.
Tutkimuksen haastatteluaineistosta tehdään kolme konkreettista löydöstä, joilla on erityistä merkitystä kannattajille: paikkaidentiteetti, sosiaaliset käytännöt ja lapsuuden tarinoiden tilat. Niiden huomioiminen ja vahvistaminen uudessa jäähallissa olisi mahdollista nykyaikaisen areenasuunnittelun keinoin.
Ottelutapahtumapaikat ovat tärkeitä kaltaisilleni kannattajille ympäri maailmaa. Niin myös Hakametsän jäähalli. Uuden tapahtumapaikan valmistuttua nämä kannattajat tulevat seuraamaan kannattajaidentiteettinsä mukaisesti kannattamaansa seuraa uuteen areenaan. Tutkielman tavoite oli löytää asioita Hakametsästä, joita uudella areenalla edistämällä voitaisiin kotouttaa vanhat kannattajat uuteen halliin.
Tutkielma on osa aluetieteen paikkatutkimusta, eli paikkatunteen ja paikkojen merkityksen tutkimusta, joissa ihmisten kokemuksella on oleellinen osa. Tutkielma on näin laadullinen haastattelututkimus jossa sekä jäähallissa että kannattajamatkoilla tehdyistä haastatteluista analysoimalla eroteltiin kannattajien paikkakokemusta, ”hakamettän henkeä”, muodoissa joita voisi uudessa areenarakentamisessa huomioida.
Kannattajille Hakametsässä syntyy paikkaidentiteettiä, joka ilmenee tunteena ”kodista” ja turvallisesta paikasta, johon jälkipolvetkin halutaan tuoda. Hakametsän hallin käytävillä kannattajat toteuttavat myös lukuisia sosiaalisia käytäntöjä, joista yleisin on hallin kiertäminen erätauoilla. Kannattajien tarinoissa lapsuusmuistot Hakametsästä tuovat esiin aikuisille ”näkymättömiä” tiloja, jossa leikitään ja vietetään aikaa kavereiden kanssa ottelusta välittämättä.
Tutkimuksen haastatteluaineistosta tehdään kolme konkreettista löydöstä, joilla on erityistä merkitystä kannattajille: paikkaidentiteetti, sosiaaliset käytännöt ja lapsuuden tarinoiden tilat. Niiden huomioiminen ja vahvistaminen uudessa jäähallissa olisi mahdollista nykyaikaisen areenasuunnittelun keinoin.