EU-edunvalvonta Kaakkois-Suomessa : Tapaustutkimuksena Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Etelä-Savon maakuntaliitot

Abstract

Tutkielmani pyrkimyksenä on selvittää kolmen kaakkoissuomalaisen maakunnan liiton perusteella, miten EU-edunvalvonta siellä toimii ja miten siitä hyödytään. Tarkastellaan myös lähitulevaisuuden näkymiä, sillä edessä ovat maakuntauudistuksen ja EU:n seuraavan vuosien 2021-2027 rahoituskehyksen lisäksi kolmet vaalit. Kaikki nämä tulevat vaikuttamaan huomattavalla tavalla siihen, millaiseksi maakuntien edunvalvontatyö lähivuosina muodostuu ja millaiseksi aluekehitys rakentuu. Tutkielman tapaustutkimus toteutetaan teemahaastattelujen avulla, eli jokaisesta kolmesta maakunnan liitosta haastatellaan kolmea virkamiestä. Teoriapohjana toimii monitasohallinnan teoria, joka sopii hyvin tähän tutkimukseen, sillä fokuksena ovat alueet Euroopan unionin jäsenmaassa eli Suomessa. Monitasohallinnan teoriaa käytetään perinteisesti kuvaamaan Euroopan unionin, valtioiden ja alueiden monimutkaista suhdetta.

Tutkielmani tuloksien mukaan kolme valittua kaakkoissuomalaista maakuntaa toteuttavat EU-edunvalvontaa resurssiensa rajoissa. Etelä-Savo ja Kymenlaakso ovat mukana jossain EU-toimistossa, ja he kokevat sen merkityksen suureksi. Etelä-Karjala oli vakuuttunut, että pärjää ilmankin. EU-rahojen merkitys jokaiselle maakunnalle on vähintään huomattava, mutta erityisesti Etelä-Savo korostui tässä mielessä, sillä se kuuluu Itä- ja Pohjois-Suomen korotetun EU-rahaston alueeseen. Kuitenkaan tämäkään asetelma ei ole aivan niin yksiselitteinen. Tulevaisuusnäkökulmasta kaikki maakunnat ovat huolissaan EU-rahoituksen potentiaalisesta vähenemisestä seuraavalla rahoituskaudella etenkin, kun valtion korvaavaan tukeen ei uskottu. Tämä siis lohkaisisi erityisen ison siivun juuri Etelä-Savon käytettävissä olevasta budjetista. Maakuntauudistuksen suhteen oltiin optimisempia, ja se nähtiin yleisesti ottaen positiivisena askeleena eteenpäin.

Tutkimusasetelma ja teoriapohja osoittautuivat molemmat toimiviksi, sillä tuloksena oli paljon mielenkiintoista materiaalia. Haastatellut ihmiset olivat halukkaita kertomaan kokemuksistaan ja näkemyksistään. Myös monitasohallinnan teoria auttoi selittämään koko kuviota laajemmalla perspektiivillä. Kaakkois-Suomen tilanteen voi kokonaisuutena nähdä verrattain huolestuttavana, ainakin pelko jälkeen jäämisestä muuhun Suomeen nähden on todellinen. Kuitenkin vahvalla työmoraalilla voidaan saavuttaa paljon, ja kilpailuetuja Kaakkois-Suomella on aina Saimaasta Venäjän rajaan.