Pelkkää hyvää sanottavaa : kuinka yrittäjistä ja yrittäjyydestä kirjoitetaan paikallislehdissä?
Huuhtanen, Niina (2018)
Huuhtanen, Niina
2018
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806011940
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806011940
Tiivistelmä
Yrittäjyys on ollut näkyvästi esillä viime vuosien hallitusohjelmissa ja julkisessa keskustelussa. Yrittäjyyden vaatimus on entisestään vahvistunut yhteiskunnassa vallitsevan kilpailuhenkisyyden takia. Samalla keskiöön on noussut yksilöiden henkilökohtainen vastuu sekä itsensä kehittäminen, rakentaminen ja tuotteistaminen. Yrittäjyydestä on tullut eräänlainen identiteetti, johon kaikkien pitäisi elämässään pyrkiä.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin, kuinka yrittäjistä ja yrittäjyydestä kirjoitetaan paikallislehdissä sekä minkälaisiin laajempiin yhteiskunnallisiin teemoihin jutut liitetään. Aineistoni koostuu 69 yrittäjyysjutusta, jotka on julkaistu loka–joulukuun 2016 aikana kolmessa Alma Median paikallislehdessä: Jämsän Seudussa, Nokian Uutisissa ja Valkeakosken Sanomissa. Olen toteuttanut tutkimukseni laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksessa selvisi, että paikallislehdet kertovat yrittäjyydestä ja yrittäjistä monipuolisesti. Paikallislehdet antavat mielellään tilaa yrittäjyysaiheille. Suurin osa aineiston yrittäjyysjutuista oli pääjuttuja, jotka julkaistiin lehden alkuosassa. Jutut olivat myös lähes poikkeuksetta myönteisiä. Positiivisten juttujen avulla paikallislehdet voimistavat omien paikkakuntiensa elinvoimaisuutta ja toteuttavat tehtäväänsä yhteisön kiinteyden ylläpitäjinä.
Aineistossa yrittäjinä esiintyi tasaisesti naisia ja miehiä kaikista eri ikäluokista, joskin nais- ja miesyrittäjistä kerrottiin eri tavoin. Yrittäjyyden ja perheen yhdistäminen nousi merkitykselliseksi ainoastaan silloin, kun yrittäjänä oli nainen. Naisyrittäjistä kertovissa jutuissa nostettiin esille myös kumppanin rooli. Aviomiehen kerrottiin olevan esimerkiksi kannustaja ja tukija, joka on auttanut puolisoaan selviämään yrittäjyyden tuomista haasteista. Miehiä käsittelevissä jutuissa oli harvinaisempaa, että perhettä tai puolisoa edes mainittiin.
Aineiston perusteella näyttäisi siltä, että paikallislehdissä kuvattu yrittäjyys on maskuliininen konstruktio. Yrittäjyyden maskuliinisesta luonteesta kertovat myös piirteet, joita pidetään tavoiteltavina. Maskuliinisina assosioituvat luonteenpiirteet, kuten riskinottokyky, kilpailullisuus ja aggressiivisuus olivat esillä valtaosassa aineiston jutuissa. Paikallislehdet kuvasivat yrittäjiä ahkerina riskinottajina, jotka ovat aina valmiina tekemään töitä.
Paikallislehdissä esiintyvät yrittäjät kokevat julkishallinnon hankaloittavan heidän elämäänsä. Byrokratia vie aikaa, valtion tuki ei ole riittävää ja taloudelliset olosuhteet tuovat haasteita arkeen. Yrittäjät ovat jokseenkin huolissaan omien paikkakuntiensa palveluiden heikentymisestä. Jokunen kertoi haluavansa toiminnallaan elävöittää seutua ja tätä kautta kantaa kortensa kekoon paikkakunnan palveluiden pystyssä pitämisessä. Koska yrittäjät ovat perusolemukseltaan myönteisiä, koettelemukset ovat monille lähinnä hidasteita, eivät esteitä. Paikallislehdille on luontevinta kertoa yrittäjien kokemista haasteista vaikeuksista voittoon -tarinan kautta. Kokonaisuudessaan jutuista syntyy kuva, että paikallislehdillä on yrittäjistä pelkkää hyvää sanottavaa. Toimituksissa tulisikin pohtia, voisiko yrittäjyyttä käsitellä myös muiden kuin positiivisten sankaritarinoiden kautta.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkin, kuinka yrittäjistä ja yrittäjyydestä kirjoitetaan paikallislehdissä sekä minkälaisiin laajempiin yhteiskunnallisiin teemoihin jutut liitetään. Aineistoni koostuu 69 yrittäjyysjutusta, jotka on julkaistu loka–joulukuun 2016 aikana kolmessa Alma Median paikallislehdessä: Jämsän Seudussa, Nokian Uutisissa ja Valkeakosken Sanomissa. Olen toteuttanut tutkimukseni laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimuksessa selvisi, että paikallislehdet kertovat yrittäjyydestä ja yrittäjistä monipuolisesti. Paikallislehdet antavat mielellään tilaa yrittäjyysaiheille. Suurin osa aineiston yrittäjyysjutuista oli pääjuttuja, jotka julkaistiin lehden alkuosassa. Jutut olivat myös lähes poikkeuksetta myönteisiä. Positiivisten juttujen avulla paikallislehdet voimistavat omien paikkakuntiensa elinvoimaisuutta ja toteuttavat tehtäväänsä yhteisön kiinteyden ylläpitäjinä.
Aineistossa yrittäjinä esiintyi tasaisesti naisia ja miehiä kaikista eri ikäluokista, joskin nais- ja miesyrittäjistä kerrottiin eri tavoin. Yrittäjyyden ja perheen yhdistäminen nousi merkitykselliseksi ainoastaan silloin, kun yrittäjänä oli nainen. Naisyrittäjistä kertovissa jutuissa nostettiin esille myös kumppanin rooli. Aviomiehen kerrottiin olevan esimerkiksi kannustaja ja tukija, joka on auttanut puolisoaan selviämään yrittäjyyden tuomista haasteista. Miehiä käsittelevissä jutuissa oli harvinaisempaa, että perhettä tai puolisoa edes mainittiin.
Aineiston perusteella näyttäisi siltä, että paikallislehdissä kuvattu yrittäjyys on maskuliininen konstruktio. Yrittäjyyden maskuliinisesta luonteesta kertovat myös piirteet, joita pidetään tavoiteltavina. Maskuliinisina assosioituvat luonteenpiirteet, kuten riskinottokyky, kilpailullisuus ja aggressiivisuus olivat esillä valtaosassa aineiston jutuissa. Paikallislehdet kuvasivat yrittäjiä ahkerina riskinottajina, jotka ovat aina valmiina tekemään töitä.
Paikallislehdissä esiintyvät yrittäjät kokevat julkishallinnon hankaloittavan heidän elämäänsä. Byrokratia vie aikaa, valtion tuki ei ole riittävää ja taloudelliset olosuhteet tuovat haasteita arkeen. Yrittäjät ovat jokseenkin huolissaan omien paikkakuntiensa palveluiden heikentymisestä. Jokunen kertoi haluavansa toiminnallaan elävöittää seutua ja tätä kautta kantaa kortensa kekoon paikkakunnan palveluiden pystyssä pitämisessä. Koska yrittäjät ovat perusolemukseltaan myönteisiä, koettelemukset ovat monille lähinnä hidasteita, eivät esteitä. Paikallislehdille on luontevinta kertoa yrittäjien kokemista haasteista vaikeuksista voittoon -tarinan kautta. Kokonaisuudessaan jutuista syntyy kuva, että paikallislehdillä on yrittäjistä pelkkää hyvää sanottavaa. Toimituksissa tulisikin pohtia, voisiko yrittäjyyttä käsitellä myös muiden kuin positiivisten sankaritarinoiden kautta.