Pormestari hallinnon ja politiikan rajapinnassa : Pormestarimallin vaikutukset viranhaltijaorganisaation ja luottamushenkilöorganisaation väliseen valtasuhteeseen
Liljeroos, Riikka (2018)
Liljeroos, Riikka
2018
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Politics
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806011939
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806011939
Tiivistelmä
Pormestarimalli tuli kunnanjohtajajärjestelmän rinnalle kunnille mahdolliseksi johtamisjärjestelmäksi vuoden 2006 kuntalain muutoksella. Kyseisen lainmuutoksen keskeisimpinä tavoitteina pidettiin mahdollisuutta vahvistaa kuntien poliittista johtajuutta ja tuoda johtamisjärjestelmään vahvempi kansanvaltainen vastuuelementti sekä vahvistaa valtuuston asemaa. Tämä tutkielma käsittelee sitä, miten pormestarimallin käyttöönotto Tampereen kaupungissa ja Pirkkalan kunnassa on vaikuttanut viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden väliseen valtasuhteeseen ja mikä on pormestarin rooli mahdollisessa valtasuhteen muutoksessa.
Tutkielman läpileikkaavana teemana on viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden, toisin sanoen hallinnon ja politiikan, välinen suhde ja suhteeseen sisältyvä valta-aspekti. Teoreettisen viitekehyksen muodostavat valtaa käsittelevä tutkimuskirjallisuus sekä politiikan ja hallinnon suhdetta kuvaavat teoriat. Tutkielman aineiston muodostavat kahdeksan Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan entiselle pormestarille, johtavalle luottamushenkilölle ja viranhaltijalle toteutettua teemahaastattelua. Haastattelut suoritettiin syksyn 2017 ja talven 2018 aikana. Tutkimuksen lähestymistapa oli kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Kaiken kaikkiaan haastatteluiden perusteella voidaan argumentoida, että pormestarimalli on murtanut perinteistä politiikka-hallinto -dikotomiaa ja lisännyt luottamushenkilöiden valtaa suhteessa viranhaltijoihin. Nämä muutokset suhteessa perinteiseen kunnanjohtajamalliin johtuvat haastatteluiden perusteella erityisesti kahdesta tekijästä. Näistä ensimmäinen on se, että pormestarimallin käyttöönoton myötä luottamushenkilöillä on perinteistä kunnanjohtajamallia paremmat mahdollisuudet saada tietoa ja käydä keskustelua valmistelussa olevista asioista, ja vuorovaikutus osapuolten välillä on lisääntynyt mallin käyttöönoton myötä. Toisena tärkeänä tekijänä on pormestarin asema, joka luo pohjan koko pormestarimallin valta- ja vuorovaikutussuhteille. Koska valtuustolla on mahdollisuus erottaa pormestari yksinkertaisella äänten enemmistöllä epäluottamuksen perusteella, tulee pormestarin huomioida valtuusto, eli muut luottamushenkilöt, kaikessa toiminnassaan. Tämä rakenteellinen tekijä pormestarimallissa vaikuttaa haastatteluiden perusteella olleen syy myös viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välisen vuorovaikutuksen kehittymiseen. Pormestarimalli ei siten sinänsä takaa poliittisen ohjauksen vahvistumista, mutta luo johtamisjärjestelmänä siihen todennäköisesti paremmat edellytykset kuin perinteinen kunnanjohtajamalli.
Tutkielman läpileikkaavana teemana on viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden, toisin sanoen hallinnon ja politiikan, välinen suhde ja suhteeseen sisältyvä valta-aspekti. Teoreettisen viitekehyksen muodostavat valtaa käsittelevä tutkimuskirjallisuus sekä politiikan ja hallinnon suhdetta kuvaavat teoriat. Tutkielman aineiston muodostavat kahdeksan Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan entiselle pormestarille, johtavalle luottamushenkilölle ja viranhaltijalle toteutettua teemahaastattelua. Haastattelut suoritettiin syksyn 2017 ja talven 2018 aikana. Tutkimuksen lähestymistapa oli kvalitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Kaiken kaikkiaan haastatteluiden perusteella voidaan argumentoida, että pormestarimalli on murtanut perinteistä politiikka-hallinto -dikotomiaa ja lisännyt luottamushenkilöiden valtaa suhteessa viranhaltijoihin. Nämä muutokset suhteessa perinteiseen kunnanjohtajamalliin johtuvat haastatteluiden perusteella erityisesti kahdesta tekijästä. Näistä ensimmäinen on se, että pormestarimallin käyttöönoton myötä luottamushenkilöillä on perinteistä kunnanjohtajamallia paremmat mahdollisuudet saada tietoa ja käydä keskustelua valmistelussa olevista asioista, ja vuorovaikutus osapuolten välillä on lisääntynyt mallin käyttöönoton myötä. Toisena tärkeänä tekijänä on pormestarin asema, joka luo pohjan koko pormestarimallin valta- ja vuorovaikutussuhteille. Koska valtuustolla on mahdollisuus erottaa pormestari yksinkertaisella äänten enemmistöllä epäluottamuksen perusteella, tulee pormestarin huomioida valtuusto, eli muut luottamushenkilöt, kaikessa toiminnassaan. Tämä rakenteellinen tekijä pormestarimallissa vaikuttaa haastatteluiden perusteella olleen syy myös viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välisen vuorovaikutuksen kehittymiseen. Pormestarimalli ei siten sinänsä takaa poliittisen ohjauksen vahvistumista, mutta luo johtamisjärjestelmänä siihen todennäköisesti paremmat edellytykset kuin perinteinen kunnanjohtajamalli.