Vakuutusyhtiön mahdollisuudet kontrolloida vakuutuksenottajan moraalikadon vaikutuksia
Haapavaara, Emmi (2018)
Haapavaara, Emmi
2018
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806011936
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201806011936
Tiivistelmä
Vakuutussopimuksen kontekstiin liittyy sopimussuhteesta johtuvana luonnollisena osana vakuutuksenottajan ja vakuutusyhtiön välisiä informaatioepäsymmetrioita, kuten haitallinen valikoituminen vakuuttamistilanteessa sekä moraalikato vahinkotilanteeseen liittyen. Yhteistä molemmille ilmiöille on se, että osapuolet eivät ole tietoisia toisen osapuolen hallussa olevista tiedoista ja suorittamista toimista.
Tässä tutkimuksessa keskitytään moraalikato-ilmiön tarkasteluun ja erityisesti ilmiön aiheuttamaan epävarmuuteen, joka vaikuttaa vakuutusyhtiön mahdollisuuksiin kontrolloida ilmiön vaikutuksia. Moraalikato vaikuttaa vakuutusyhtiölle merkittävän tunnusluvun, vahinkosuhteen, muodostumiseen ja lopulta myös yhtiön vakuutusmaksuihin, minkä vuoksi ilmiön ymmärtäminen on mielenkiintoista vakuutustoiminnan kustannusten muodostumisen sekä vakuutusten hinnoittelun näkökulmasta.
Tutkimuksessa ongelmaa lähestytään peliasetelmaan pohjautuvan teoreettisen mallin mukaan, jossa huomioidaan osapuolten toteuttamia erilaisia pelistrategioita sen mukaan, suorittaako vakuutuksenottaja häneltä edellytetyt vahinkoa ehkäisevät toimenpiteet ja tarkastaako vakuutusyhtiö vakuutuksenottajan toimenpiteiden suorittamista. Tarkastelun kohteena oleva malli käsittää vahinkotilanteeseen liittyviä eri parametreja, joita simuloimalla luodaan vakuutusyhtiölle eri skenaarioihin optimaalisia tarkastustodennäköisyyksiä sekä vakuutuksenottajalle todennäköisyysjakaumia optimaaliselle todennäköisyydelle laiminlyödä ehkäisevien toimenpiteiden suorittaminen. Skenaarioita tarkastelemalla nähdään eri parametrien vaikutus moraalikatoon sekä luodaan pohja vakuutusyhtiön kontrollointimahdollisuuksien ymmärtämiselle.
Skenaarioiden tarkastelun lopputuloksena tutkimuksessa todetaan simuloinnin kohteena olevan teoreettisen mallin tarjoavan mahdollisuuden ymmärtää, minkälaisia epävarmuustekijöitä liittyy vakuutusyhtiön pyrkimykseen kontrolloida moraalikadosta johtuvia seuraamuksia. Keskeisenä tuloksena havainnoidaan, miten parametrit ja niiden arvoissa tapahtuvat muutokset liittyvät todennäköisyysjakaumien määrittymiseen ja siten ymmärretään, mitä epävarmuustekijöitä mallista johdetussa tarkastelussa on huomioitava.
Tarkastelunalainen malli on kuitenkin varsin teoreettinen, ja sen käytännön sovellettavuus vaatii mallin jalostamista tai yhdistämistä muuhun vakuutusyhtiön hyödyntämään teknologiaan. Näin ollen tutkimustulokset antavat näkemystä useille jatkotutkimusaiheille moraalikadon vaikutuksista. Tutkimusaihepiiriin liittyen tulevaisuudessa tullaan tarkastelemaan kiinnostavia näkemyksiä kehittyvien teknologioiden, kuten tekoälyn ja telematiikan tarjoamista keinoista kontrolloida moraalikatoa entistä tehokkaammin.
Tässä tutkimuksessa keskitytään moraalikato-ilmiön tarkasteluun ja erityisesti ilmiön aiheuttamaan epävarmuuteen, joka vaikuttaa vakuutusyhtiön mahdollisuuksiin kontrolloida ilmiön vaikutuksia. Moraalikato vaikuttaa vakuutusyhtiölle merkittävän tunnusluvun, vahinkosuhteen, muodostumiseen ja lopulta myös yhtiön vakuutusmaksuihin, minkä vuoksi ilmiön ymmärtäminen on mielenkiintoista vakuutustoiminnan kustannusten muodostumisen sekä vakuutusten hinnoittelun näkökulmasta.
Tutkimuksessa ongelmaa lähestytään peliasetelmaan pohjautuvan teoreettisen mallin mukaan, jossa huomioidaan osapuolten toteuttamia erilaisia pelistrategioita sen mukaan, suorittaako vakuutuksenottaja häneltä edellytetyt vahinkoa ehkäisevät toimenpiteet ja tarkastaako vakuutusyhtiö vakuutuksenottajan toimenpiteiden suorittamista. Tarkastelun kohteena oleva malli käsittää vahinkotilanteeseen liittyviä eri parametreja, joita simuloimalla luodaan vakuutusyhtiölle eri skenaarioihin optimaalisia tarkastustodennäköisyyksiä sekä vakuutuksenottajalle todennäköisyysjakaumia optimaaliselle todennäköisyydelle laiminlyödä ehkäisevien toimenpiteiden suorittaminen. Skenaarioita tarkastelemalla nähdään eri parametrien vaikutus moraalikatoon sekä luodaan pohja vakuutusyhtiön kontrollointimahdollisuuksien ymmärtämiselle.
Skenaarioiden tarkastelun lopputuloksena tutkimuksessa todetaan simuloinnin kohteena olevan teoreettisen mallin tarjoavan mahdollisuuden ymmärtää, minkälaisia epävarmuustekijöitä liittyy vakuutusyhtiön pyrkimykseen kontrolloida moraalikadosta johtuvia seuraamuksia. Keskeisenä tuloksena havainnoidaan, miten parametrit ja niiden arvoissa tapahtuvat muutokset liittyvät todennäköisyysjakaumien määrittymiseen ja siten ymmärretään, mitä epävarmuustekijöitä mallista johdetussa tarkastelussa on huomioitava.
Tarkastelunalainen malli on kuitenkin varsin teoreettinen, ja sen käytännön sovellettavuus vaatii mallin jalostamista tai yhdistämistä muuhun vakuutusyhtiön hyödyntämään teknologiaan. Näin ollen tutkimustulokset antavat näkemystä useille jatkotutkimusaiheille moraalikadon vaikutuksista. Tutkimusaihepiiriin liittyen tulevaisuudessa tullaan tarkastelemaan kiinnostavia näkemyksiä kehittyvien teknologioiden, kuten tekoälyn ja telematiikan tarjoamista keinoista kontrolloida moraalikatoa entistä tehokkaammin.