Culture and Trauma : Cultural factors in mental health, psychotherapy and help-seeking

Abstract

Traumatisoituneiden pakolaisten mielenterveyshoidossa haasteita tuovat osin psyykkisten oireiden ymmärrys ja tunnistamisen vaikeus sekä hoidollisten menetelmien vieraus, jotka pohjautuvat länsimaiseen kulttuuriin. Nämä erot voivat vaikuttaa palvelujen laatuun, estää palveluihin pääsyn tai palveluihin hakeutumista tai ne voivat vaikuttaa hoidon ennenaikaiseen keskeyttämiseen. Palvelujen kehittämiseen tarvitaan enemmän tietoa kulttuurisesta monimuotoisuudesta ja posttraumaattisen stressin oireiden ilmenemisen muodoista, kulttuurisensitiivisistä hoidollisista menetelmistä, sekä hoitoon hakeutumisen esteistä, joita traumaattisten kokemusten takia hoitoa tarvitsevat pakolaistaustaiset henkilöt voivat kohdata Suomessa.

Tämän tutkimuksen ensimmäinen tavoite oli tutkia kulttuurin vaikutusta posttraumaattisten oireiden ilmenemismuotojen suhteen. Toisena tavoitteena oli tutkia unien sisältöjen käyttöä traumatisoituneiden ei-länsimaisesta kulttuuripiiristä tulevien potilaiden psykoterapiassa. Kolmannessa tutkimuksessa kulttuuristen tekijöiden vaikutus mielenterveyspalveluihin hakeutumisen suhteen tutkittiin kolmen kulttuurisesti erilaisessa maahanmuuttajaryhmässä, hyödyntäen rakenneyhtälömallia (SEM). Lisäksi kaikissa osatutkimuksissa sukupuolieroihin ja naisen näkökulmaan ja kokemukseen kiinnitettiin huomiota.

Tutkimus sisältää kolme aineistoa ja eri tutkimusmenetelmiä: tilastollisen kovarianssi-analyysin (study I), kvalitatiivisen tapaustutkimuksen (study II), sekä tilastollisen rakenneyhtälö-mallintamisen (structural equational modeling, SEM) kolmannessa osatutkimuksessa (study III). Ensimmäisessä tutkimuksessa kartoitettiin ja vertailtiin neljästä eri kulttuuripiiristä tulevien ja psykiatriseen hoitoon hakeutuvien kidutettujen pakolaisten (N=78) posttraumaattisia, masennuksen, ahdistuksen ja somatisaation oireita. Toisessa tutkimuksessa unien mielenterveydellistä funktiota ja unityön merkitystä kulttuurisensitiivisessä psykoterapiassa tutkittiin kahden eri kulttuurista tulevan kidutusta kokeneen naisen yksilöpsykoterapiassa. Kolmannessa tutkimuksessa kulttuuristen tekijöiden vaikutusta mielenterveyshoitoon hakeutumisessa tutkittiin rakenneyhtälömallin avulla kolmesta eri kulttuurista – Somali, Venäjä ja Kurdi – tulevien maahanmuuttajaryhmässä (N=1356).

Ensimmäinen tutkimus korostaa kulttuurin merkittävää roolia psyykkisten oireiden ilmenemismuodossa. Neljä kulttuurista ryhmää edustavien potilaiden välillä esiintyi merkittäviä eroja oireissa. Kaakkoiseurooppalaiset yksilöt kokivat enemmän somaattisia oireita kuin Keski-Afrikasta tulleet kidutuksen uhrit. Toisessa tutkimuksessa kulttuurisensitiviinen unityö näytti merkittävästi vaikuttavan yksilöpsykoterapiaprosesseihin molempien traumatisoituneiden naispotilaiden yksilöpsykoterapioissa. Kolmannessa tutkimuksessa jokaisessa maahanmuuttajaryhmässä apuun hakeutumisen prosesseihin vaikuttivat kulttuurisesti omanlaiset dynamiikat. Kaikissa ryhmissä trauma vaikutti merkittävästi avun hakemiseen mielenterveyspalveluilta. Kulttuurisissa ryhmissä naisten ja miesten välillä oli havaittavissa eroja avun hakemisessa. Tutkimusten tuloksia olisi hyvä huomioida terveyspalveluiden kehittämisessä kulttuurisensitiivisempään suuntaan.

The challenges in the mental health treatment of traumatized refugees include among others, differences in the definition of mental health and illness symptoms, and an unfamiliarity with mental health treatment embedded in Western cultural traditions. These matters may influence the quality of care, impede seeking services or access to them or lead to early drop out. More knowledge about the cultural diversity in the symptom presentation of posttraumatic stress, possible ways of adapting therapeutic tools in a culturally sensitive way for diverse cultural groups, and recognition of the barriers in mental health help-seeking of migrants from diverse cultures in Finland are needed to develop services adequately.

The first aim of the present study was to explore the influence of culture in the manifestation of symptoms of complex psychological trauma. The second aim was to examine the use of the universal human experience of dreaming as a tool in psychotherapy with traumatized non-Western refugees originating from diverse cultures. In the third study, the influence of cultural factors on the mental health help-seeking process in three diverse immigrant groups was explored using structural equation modeling. In addition, a comparison of women participants with men was attempted.

The dissertation study involves multiple settings and methods; statistical analysis of covariance to test main and interaction effects in a quantitative cross-sectional data (study I), a qualitative case study (study II) and structural equation modeling analysis (study III). In the first study, posttraumatic, depressive, anxiety and somatization symptoms of tortured refugees from different countries (N= 78) seeking mental health treatment were assessed and four cultural groups were compared for differences. In the second study, the mental health function of dreams and dream work in integrative culturally sensitive psychotherapy with two refugee women from different cultural backgrounds was examined. In the third study, structural equation modeling was used to explore the influence of cultural factors on the mental health help-seeking process in three diverse immigrant groups of Somali, Russian, and Kurdish origin (N=1356).

The first study highlighted the significant role of culture in influencing clinical symptom representation. The diverse cultural groups reported significant differences in the experience of mental health symptoms. Somatic complaints were expressed more by South Eastern European subjects than Central African survivors.

In the second study, dream work was found to be a successful additional element in the individual psychotherapies of two traumatized female torture survivors. In the third study, the three immigrant groups of Somali, Russian, and Kurdish origin showed distinct culturally influenced dynamics in relation to help-seeking behaviour, while traumatic events were the main contributor for seeking help from mental health services.

The differences in help-seeking between men and women depicted culturally anchored gender roles. The results of the three studies should be considered in the development of culturally sensitive health services for the immigrant and ethnic minority populations in Finland.