Nord Stream 2 -kaasuputken energiaturvallisuus: Policy-analyysi Suomen ja neljän muun valtion suhtautumisesta Nord Stream 2 -hankkeeseen
Koponen, Lauri (2018)
2018
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Politics
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805311919
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805311919
Tiivistelmä
Suomalainen ja kansainvälinen tutkimus ei ole vielä kovinkaan syvällisesti tarkastellut energiaturvallisuutta ja sitä, miten se tulisi ymmärtää. Aikaisempi tutkimus on keskittynyt lähtökohtaisesti vain erilaisten energiamuotojen teknisiin ja fyysisiin ominaisuuksiin. Tämän lisäksi energiaturvallisuus on nähty yksinkertaisesti energian saannin turvaamisena. Energia on kuitenkin muodostunut 2000-luvun keskeisimmäksi valtioiden suhteita määritteleväksi asiaksi. Energia on siis muuttunut entistä poliittisemmaksi ja se määrittelee yhä merkittävämmin kansainvälistä politiikkaa. Tästä syystä energiaturvallisuutta on ryhdytty tutkimaan entistä laajemmin, ottaen huomioon sen vallan käytön ulottuvuuden sekä erilaiset riippuvuussuhteet joita energia voi synnyttää.
Valtioiden muodostaessa päätöksiä ja tiettyjä politiikkalinjoja energiapolitiikan suhteen, on herätty tarpeeseen tarkastella näitä energiapoliittisia päätöksiä myös akateemisen tutkimuksen keinoin. Yksi suuri energiapoliittinen päätös jonka Suomi on ottamassa vuonna 2018, on venäläistaustaisen Nord Stream 2 -kaasuputken rakennuttamisen kannattaminen. Kaasuputkea on Suomessa haluttu käsitellä energiaturvallisuuden perinteisten näkökulmien kautta, jossa kaasuputkea ja sen turvallisuutta analysoidaan puhtaasti energian ja kaasuputken fyysisten ominaisuuksien näkökulmasta.
Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää, millä perusteella Suomi on kannattamassa Nord Stream 2 -kaasuputken rakennuttamista ja onko se energiaturvallisuuden näkökulmasta kannatettavaa. Tutkielma pureutuu viiden valtion päätöksenteon taustoihin ja arvioi kunkin valtion valittua politiikkalinjaa, eli policya. Suomi on yksi näistä valtioista ja tutkielman analyysi osoittaakin selvästi, että keskeisenä valtioiden Nord Stream 2 -päätöksentekoa ohjaavana ulottuvuutena toimii arvot ja yleiset poliittiset suhteet valtioiden välillä.
Tutkielman johtopäätökset osoittavat, että putki todennäköisesti päätetään toteuttaa, EU:n vastustuksesta huolimatta. Tämä fakta ohjaa myös Suomen valittavaa policya kaasuputken suhteen. Tilanteessa jossa putki päätetään rakentaa, Suomen tulisi panostaa entistä enemmän EU:n energiaunionin muihin tavoitteisiin ja tukea niitä kaikin mahdollisin keinoin. EU:n legitimiteettiä tulisi vahvistaa ja mahdollistaa dialogin jatkuminen EU:n sisällä energiaturvallisuuden suhteen yleisesti. Baltian maiden suhteen Suomen tulisi pyrkiä entistä vahvempaan yhteistyöhön ja dialogiin, perustellen omaa kantaansa avoimesti sekä osoittaen ymmärrystä Baltian maiden policyja kohtaan, jottei syntyisi vastakkainasettelun tilannetta, jossa Suomi voisi joutua yksinäiseksi valtioksi hankkeen tukijana. Tutkielma myös osoittaa Nord Stream 2 -hankkeen todellisen poliittisen ulottuvuuden ja kokoaa yhteen kaikkien hankkeessa mukana olevien toimijoiden intressit putken rakennuttamisen suhteen.
Valtioiden muodostaessa päätöksiä ja tiettyjä politiikkalinjoja energiapolitiikan suhteen, on herätty tarpeeseen tarkastella näitä energiapoliittisia päätöksiä myös akateemisen tutkimuksen keinoin. Yksi suuri energiapoliittinen päätös jonka Suomi on ottamassa vuonna 2018, on venäläistaustaisen Nord Stream 2 -kaasuputken rakennuttamisen kannattaminen. Kaasuputkea on Suomessa haluttu käsitellä energiaturvallisuuden perinteisten näkökulmien kautta, jossa kaasuputkea ja sen turvallisuutta analysoidaan puhtaasti energian ja kaasuputken fyysisten ominaisuuksien näkökulmasta.
Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää, millä perusteella Suomi on kannattamassa Nord Stream 2 -kaasuputken rakennuttamista ja onko se energiaturvallisuuden näkökulmasta kannatettavaa. Tutkielma pureutuu viiden valtion päätöksenteon taustoihin ja arvioi kunkin valtion valittua politiikkalinjaa, eli policya. Suomi on yksi näistä valtioista ja tutkielman analyysi osoittaakin selvästi, että keskeisenä valtioiden Nord Stream 2 -päätöksentekoa ohjaavana ulottuvuutena toimii arvot ja yleiset poliittiset suhteet valtioiden välillä.
Tutkielman johtopäätökset osoittavat, että putki todennäköisesti päätetään toteuttaa, EU:n vastustuksesta huolimatta. Tämä fakta ohjaa myös Suomen valittavaa policya kaasuputken suhteen. Tilanteessa jossa putki päätetään rakentaa, Suomen tulisi panostaa entistä enemmän EU:n energiaunionin muihin tavoitteisiin ja tukea niitä kaikin mahdollisin keinoin. EU:n legitimiteettiä tulisi vahvistaa ja mahdollistaa dialogin jatkuminen EU:n sisällä energiaturvallisuuden suhteen yleisesti. Baltian maiden suhteen Suomen tulisi pyrkiä entistä vahvempaan yhteistyöhön ja dialogiin, perustellen omaa kantaansa avoimesti sekä osoittaen ymmärrystä Baltian maiden policyja kohtaan, jottei syntyisi vastakkainasettelun tilannetta, jossa Suomi voisi joutua yksinäiseksi valtioksi hankkeen tukijana. Tutkielma myös osoittaa Nord Stream 2 -hankkeen todellisen poliittisen ulottuvuuden ja kokoaa yhteen kaikkien hankkeessa mukana olevien toimijoiden intressit putken rakennuttamisen suhteen.