Sosiaalisen teknologian hyödyntäminen kotihoidossa : ”Years have been added to life; now we must add life to years”

Abstract

Tässä tutkimuksessa tutkitaan, miten sosiaalista teknologiaa hyödynnetään kotihoidossa. Ikääntyvä väestö aiheuttaa yhteiskunnille kestävyyshaasteen. Ihmiset elävät yhä pidempään, mutta samalla heidän hyvinvointinsa laskee. Perinteisesti julkinen sektori on ollut kotihoidon palveluiden järjestäjä ja nämä palvelut ovat pääsääntöisesti perustuneet fyysisiin käynteihin asiakkaan luona. Sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ole olleet proaktiivisia, vaan ne on järjestetty pitkälti kustannushyödyt edellä keskittymättä hyvinvointinäkökulmaan. Olisikin tärkeää luoda menetelmiä ja tapoja, joilla lisätä ihmisten hyvinvointia ennaltaehkäisevästi.

Teoreettinen viitekehys rakentuu aktiivisesta ikääntymisestä ja sosiaalisesta aktiivisuudesta osana toimintakykyä, josta siirrytään kotihoitoon ja sosiaaliseen teknologiaan sekä sosiaalisiin verkostoihin. Tämän jälkeen paneudutaan loppukäyttäjän ja tilaajan segmentointiin sekä tarkastellaan arvonluomista ja palvelumuotoilua. Näiden pohjalta luodaan synteesi, jossa käyttäjälähtöisyys, vuorovaikutus, turvallisuus ja taloudellisuus nousevat keskeisimmiksi lähtökohdiksi ratkaisulle.

Tämä tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus ja tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Tutkimusaineisto rakentuu VideoVisit Oy:n työntekijöiden ja asiakkaiden haastatteluista, joissa tarkasteltiin tutkittavan yrityksen liiketoimintaa sekä heidän asiakkaidensa toimintaa palvelunkäyttäjinä. Ilmiötä syventämään tehtiin neljä asiantuntijahaastattelua, joiden tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä tutkittavan yrityksen toimintaympäristöstä. Lisäksi hyödynnettiin erilaisia dokumentteja tutkittavasta yrityksestä rikastuttamaan aineistoa.

Nykyiset toimintamallit eivät näytä tukevan kehitystä kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia. Uudet palveluntarjoajat ovatkin alkaneet panostaa kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin malliin, jossa ikäihmisten erilaiset tarpeet otetaan huomioon. Sosiaalisen teknologian avulla on saatu kustannussäästöjen lisäksi selkeitä hyötyjä, joita ovat esimerkiksi myönteiset vaikutukset yksinäisyyteen ja turvattomuuteen. Ikäihmiset asuvat yhä pidempään kotona ja palvelut muuttuvat kasvavissa määrin kotona käytettäviksi. Teknologiaa hyödynnettäessä tulee erityisesti huomioida käyttäjälähtöisyys ja erilaiset tukimuodot palvelunkäyttäjille.

Kustannushyötyjen liiallinen korostaminen näyttää kestämättömältä. Ennaltaehkäisylle ei olla annettu sille kuuluvaa painoarvoa, vaan on katsottu lyhyen aikavälin kustannuksia. Sosiaalisen toiminnan kautta voidaan saavuttaa monia hyvinvointia edistäviä tekijöitä. Uudenlaisen palvelumuotoilun ja arvontuottamisen kautta voidaan vastata tehokkaammin asiakastarpeisiin. Yhtenä ennaltaehkäisevänä ratkaisuna nähdään verkostot, jotka tukevat sosiaalista toimintaa ja tätä kautta ikäihmisten hyvinvointia voidaan lisätä. Sosiaalisen teknologian hyödyntämisestä on saatu myönteisiä kokemuksia, mutta tämän tutkimuksen valossa näyttää siltä, että sen todellinen potentiaali realisoituu vasta tulevina vuosina.