”Severus Snape as a leading man in a romance novel?” : romanssiromaanin, goottilaisen romaanin ja feministisen pornon lajipiirteet Harry Potter -fanifiktiossa
Haavisto, Helena (2018)
Haavisto, Helena
2018
Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Literary Studies
Viestintätieteiden tiedekunta - Faculty of Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805311913
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805311913
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään Harry Potter -fanifiktion lajikytköksiä romanssiromaaniin, goottilaiseen romaaniin ja feministiseen pornoon. Tutkielman kohdeteksteinä on kolme internetin fanifiktiosivustoilla julkaistua, Hermione Grangerin ja Severus Snapen romanssista kertovaa eroottista fanifiktiotekstiä: nimimerkin anogete teksti His Infamous Red Quill (2007), nimimerkin Alexis.Danaan teksti Cliche? (2012) ja nimimerkin TycheSong teksti Getting Past Broken (2013).
Tutkielmassa tarkastelen, missä määrin romanssiromaanin ja feministisen pornon lajirepertoaarit ovat läsnä tutkielman kohdeteksteissä sekä millaisia goottilaisen romaanin päähenkilöhahmoille ominaisia piirteitä on nähtävissä kohdetekstieni päähenkilöhahmoissa. Tutkielman keskeiset tutkimuskysymykset ovat seuraavat: miten romanssiromaanin lajipiirteet ja traditiot toistuvat kohdeteksteissäni? Voiko kohdetekstieni Severus Snapen hahmoa pitää interfiguraalisena byronilaisena sankarina? Onko kohdetekstieni Hermionen hahmossa goottilaisia piirteitä? Ja onko kohdeteksteissäni nähtävissä feministisen pornon piirteitä?
Tutkimuksen teoreettisena kehyksenä toimii Alastair Fowlerin (1982) lajiteoria, erityisesti Fowlerin käsitys lajirepertoaareista sekä aiempi fanifiktiotutkimus. Lisäksi tutkielmassa hyödynnän aiempaa romanssiromaaneista tehtyä tutkimusta sekä goottilaiselle romaanille tyypillisestä mieshahmosta, byronilaisesta sankarista tehtyä tutkimusta. Lisäksi interfiguraalisuuden käsite on tutkielmalleni keskeinen. Romanssiromaanille tyypillisten piirteiden suhteen keskityn tässä tutkielmassa romanssinarratiivin paljon tutkitun kronologisen juonikaavan sijaan romanssikertomukselle tyypillisiin elementteihin. Ymmärrän romanssinarratiivin elementit romanssiromaanin lajirepertoaarin osiksi. Käsitykseni feministisen pornon lajirepertoaarista pohjautuu tässä tutkielmassa aikaisemmassa romanssikertomusten tutkimuksessa esiin nousseisiin, feministiselle pornolle keskeisiin piirteisiin, joskin myös jatkan ja muokkaan näitä ajatuksia jonkin verran.
Tutkielmani keskeisin johtopäätös on se, että kohdetekstejäni pääasiassa hallitseva laji on eroottinen romanssiromaani. Myös feministisen pornon lajirepertoaari on kohdeteksteissäni vahvasti läsnä eksplisiittisten seksikuvausten ja feministiselle pornolle ominaisten piirteiden myötä. Tutkielman kohdeteksteissä on nähtävissä myös joitakin selvästi goottilaisen romaanin lajirepertoaariin kuuluvia piirteitä, mutta goottilainen romaani ei kuitenkaan näyttäydy missään kohdetekstissäni hallitsevana lajina, vaan goottilaiset piirteet jäävät irrallisiksi elementeiksi ja temaattisiksi häivähdyksiksi. Goottilaisten elementtien läsnäolo on kuitenkin tulkinnallisesta näkökulmasta hyvin kiinnostavaa ja osoittaa, että goottilaisen romaanin ja romanssiromaanin lajien välinen historiallinen kytkös on yhä nähtävissä nykyajan fanifiktion romanssikertomuksissa.
Tutkielmassa tarkastelen, missä määrin romanssiromaanin ja feministisen pornon lajirepertoaarit ovat läsnä tutkielman kohdeteksteissä sekä millaisia goottilaisen romaanin päähenkilöhahmoille ominaisia piirteitä on nähtävissä kohdetekstieni päähenkilöhahmoissa. Tutkielman keskeiset tutkimuskysymykset ovat seuraavat: miten romanssiromaanin lajipiirteet ja traditiot toistuvat kohdeteksteissäni? Voiko kohdetekstieni Severus Snapen hahmoa pitää interfiguraalisena byronilaisena sankarina? Onko kohdetekstieni Hermionen hahmossa goottilaisia piirteitä? Ja onko kohdeteksteissäni nähtävissä feministisen pornon piirteitä?
Tutkimuksen teoreettisena kehyksenä toimii Alastair Fowlerin (1982) lajiteoria, erityisesti Fowlerin käsitys lajirepertoaareista sekä aiempi fanifiktiotutkimus. Lisäksi tutkielmassa hyödynnän aiempaa romanssiromaaneista tehtyä tutkimusta sekä goottilaiselle romaanille tyypillisestä mieshahmosta, byronilaisesta sankarista tehtyä tutkimusta. Lisäksi interfiguraalisuuden käsite on tutkielmalleni keskeinen. Romanssiromaanille tyypillisten piirteiden suhteen keskityn tässä tutkielmassa romanssinarratiivin paljon tutkitun kronologisen juonikaavan sijaan romanssikertomukselle tyypillisiin elementteihin. Ymmärrän romanssinarratiivin elementit romanssiromaanin lajirepertoaarin osiksi. Käsitykseni feministisen pornon lajirepertoaarista pohjautuu tässä tutkielmassa aikaisemmassa romanssikertomusten tutkimuksessa esiin nousseisiin, feministiselle pornolle keskeisiin piirteisiin, joskin myös jatkan ja muokkaan näitä ajatuksia jonkin verran.
Tutkielmani keskeisin johtopäätös on se, että kohdetekstejäni pääasiassa hallitseva laji on eroottinen romanssiromaani. Myös feministisen pornon lajirepertoaari on kohdeteksteissäni vahvasti läsnä eksplisiittisten seksikuvausten ja feministiselle pornolle ominaisten piirteiden myötä. Tutkielman kohdeteksteissä on nähtävissä myös joitakin selvästi goottilaisen romaanin lajirepertoaariin kuuluvia piirteitä, mutta goottilainen romaani ei kuitenkaan näyttäydy missään kohdetekstissäni hallitsevana lajina, vaan goottilaiset piirteet jäävät irrallisiksi elementeiksi ja temaattisiksi häivähdyksiksi. Goottilaisten elementtien läsnäolo on kuitenkin tulkinnallisesta näkökulmasta hyvin kiinnostavaa ja osoittaa, että goottilaisen romaanin ja romanssiromaanin lajien välinen historiallinen kytkös on yhä nähtävissä nykyajan fanifiktion romanssikertomuksissa.