Asiantuntijoiden näkemyksiä työterveyshuollon roolista työeläkekuntoutuksessa

Abstract

Eliniän pidentyminen ja vanhuushuoltosuhteen voimakas kasvu ovat pakottaneet Suomen muiden länsimaiden lailla pohtimaan, miten pidentynyt elinikä tulisi jakaa työssäolo- ja eläkeajan kesken, jotta tuloksena olisi taloudellisesti kestävä ratkaisu. Suomessa työurien pidentäminen on ollut yksi vuoden 2017 eläkeuudistuksen keskeisimmistä tavoitteista ja uudistuksen yhteydessä muun muassa nostettiin vanhuuseläkeikää. Eläkeiän nostaminen mahdollistaa työurien pidentämisen loppupäästä, mutta oleellista on pidentää työuria myös alusta ja keskeltä, jolloin työkyvyn ylläpitäminen nousee keskeiseen rooliin. Työeläkevakuuttajien järjestämällä ammatillisella kuntoutuksella, eli työeläkekuntoutuksella, on merkittävä rooli tässä tehtävässä. Työeläkekuntoutuksen tärkeimpänä yhteistyötahona voidaan puolestaan pitää työterveyshuoltoa, joka on vakiinnuttanut paikkansa työeläkekuntoutuksen toimintakentässä.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa, miten ja miksi työterveyshuollon rooli työeläkekuntoutuksessa on muodostunut ajan saatossa nykyiseen muotoonsa. Tätä ensimmäistä päätutkimuskysymystä tarkastellaan kahden alatutkimuskysymyksen avulla, joista ensimmäinen käsittelee kuntoutus- ja työterveyshuoltojärjestelmien merkittävimpiä kehitysvaiheita. Toinen alatutkimuskysymys tarkastelee työterveyshuollon merkittävimpiä keinoja ja toimintatapoja työkyvyn ylläpitämisessä työeläkekuntoutuksen näkökulmasta. Toinen päätutkimuskysymys puolestaan käsittelee tulevaisuuden haasteita ja kehityskohteita. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja tutkimusmenetelmänä on käytetty puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelut toteutettiin asiantuntijahaastatteluina ja haastateltavat edustivat työeläkekuntoutuksen, kuntoutuksen palveluntuottajan sekä työterveyshuollon asiantuntijoita. Haastatteluaineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla ja empirian tukena käytettiin lisäksi aihealueeseen liittyvää kirjallisuutta, aiempia tutkimuksia ja tilastoja.

Tutkimuksessa nousi esille erityisesti työterveyshuollon merkittävä rooli työkykyongelmien varhaisessa havaitsemisessa sekä työterveyshuollon tuntemus työpaikoista ja työtehtävistä. Työeläkekuntoutuksen näkökulmasta työterveyshuollon merkitys korostuu nimenomaan työkykyongelmien tehokkaassa havaitsemisessa, minkä taustalla on työterveyshuollon erikoisosaaminen työkykyasioissa sekä työpaikkojen tunteminen. Myös työterveyshuollon sairaanhoidon palveluilla nähdään olevan tärkeä rooli työeläkekuntoutuksen näkökulmasta juuri edellä mainittujen seikkojen takia, sillä työterveyshuollossa työntekijän tilannetta tarkastellaan nimenomaan työkyvyn näkökulmasta, mikä erottaa työterveyshuollon muista terveydenhuollon toimijoista. Työterveyshuollolla on ollut työkykyasioiden lisäksi merkittävä rooli työikäisen väestön terveyden edistämisessä. Tulevaisuuden osalta pidetäänkin tärkeänä sitä, ettei työterveyshuollon keinoja tai mahdollisuuksia heikennetä, jotta työterveyshuollon erikoisosaaminen säilyisi myös tulevaisuudessa.