Leikkausosasto ammatillisena hoitotyön toimintaympäristönä : hoitohenkilökunnan arvioimana
Kiviluoma, Anne (2018)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Kiviluoma, Anne
2018
Terveystieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805311894
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805311894
Tiivistelmä
Ammatillinen hoitotyön toimintaympäristö on heikentynyt vuosien saatossa. Sairaanhoitajien työolojen, työhyvinvoinnin ja alan vetovoimaisuuden on raportoitu olevan tyydyttävällä tasolla. Hoitohenkilökunnan aikomukset jättää nykyinen työ, organisaatio tai koko ala, asettavat haasteita hoitotyön johtamiselle. Leikkausosaston myönteisen hoitotyön toimintaympäristön rakentamisessa on erittäin tärkeää tarkastella toimintaympäristön nykytilaa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata leikkausosaston ammatillista hoitotyön toimintaympäristöä hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää leikkausosaston ammatillista hoitotyön toimintaympäristöä. Tutkimusaineistona oli erään keskussairaalan leikkausosaston hoitohenkilökunnalta huhti-toukokuussa 2017 kerätty aineisto. Kyselylomakkeena käytettiin Ammatillisen hoitotyön toimintaympäristön -mittaria (engl. The Practice Environment Scale of the Nursing Work Index, PES-NWI). Kyselyyn vastattiin Likert-asteikolla (1=vahvasti eri mieltä – 4=vahvasti samaa mieltä). Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS-24-tilasto-ohjelmalla.
Tutkimuksen vastausprosentti oli 79%. Tutkimukseen osallistuneista (n=84) suurin osa oli sairaanhoitajia ja alle 50 vuotiaita. Vastaajista lähes kolmella neljästä oli työkokemusta yli kymmenen vuotta. Valtaosa vastaajista oli naisia. Tulosten mukaan leikkausosaston ammatillinen hoitotyön toimintaympäristö koettiin kielteisenä toimintaympäristönä. Leikkausosaston ammatillisen hoitotyön toimintaympäristössä myönteisimmin arvioitiin kollegiaalisuus sairaanhoitaja-lääkärisuhteissa. Kielteisimmin arvioitiin ammatillisen hoitotyön toimintaympäristön sairaanhoitajien osallistuminen sairaalan toimintoihin. Nuoremmat ja vähemmän työkokemusta omaavat työntekijät arvioivat leikkausosaston laadukkaan hoitotyön perusteet myönteisimmin.
Laadukkaan perioperatiivisen hoitotyön kehittämisessä tulee ottaa huomioon hoitotyöntekijöiden ammatillisen kasvun mahdollistaminen iästä ja työkokemuksesta riippumatta. Sairaanhoitajien ja lääkäreiden hyviin yhteistyösuhteisiin tulee jatkossakin kiinnittää huomioita niiden säilyttämiseksi nykyisellä tasolla tai paranemiseksi. Korkealaatuisen perioperatiivisen hoitotyön tukemiseksi tulisi jatkossa kehittää hoitotyön johtajien johtamisosaamista, huomioida henkilökunnan ja voimavarojen riittävyys sekä lisätä sairaanhoitajien mahdollisuuksia osallistua sairaalan toimintoihin.
The working environment of nursing staff has deteriorated over the years. Nurses’ working conditions, their well-being at work, and the attractiveness of the profession have been reported to be at a satisfactory level only. There are intentions among the nursing staff to leave their current job, the organisation, or the whole nursing profession, and this poses challenges on nursing management. In the development of the operating room into a favourable environment for nursing practice, a careful scrutiny of its current state is of the essence.
The purpose of this study was to describe the operating room as a working environment from the point of view of the nursing staff. The aim was to produce information for use in developing the operation room into a better environment for nursing practice. The research data, collected in April and May 2017, comprised the responses of the operating room nursing staff of a Finnish central hospital to a questionnaire. The questionnaire completed by the respondents was the Practice Environment Scale of the Nursing Work Index (PES-NWI). The respondents indicated their level of agreement with the statements in the questionnaire in terms of a four-level Likert scale (from 1 = strongly disagree to 4 = strongly agree). The data were analysed by means of the SPSS 24 software.
The response rate was 79 % (n=84). The majority of the respondents were registered nurses, under 50, and female. Three out of four had more than ten years of work experience. The results indicated that the operating room’s working environment was perceived as an unfavourable environment for nursing practice. In the operating room environment, the most favourably rated aspect was the collegial relationships between the nurses and the physicians, while the least favourable ratings were given to the nurses’ participation in hospital affairs. The most favourable ratings for the essentials of quality care in the operating room were given by the younger and less experienced employees.
The results suggest that in developing quality perioperative nursing, attention should be paid to enabling the professional growth of nurses regardless of age and professional experience. The good collaborative relationships between nurses and physicians call for attention in the future, too, so that they can be maintained or even improved. To promote quality perioperative nursing, leadership should be developed further in nursing management, sufficiency of staff and resource should be ascertained, and more opportunities for nurses’ participation in hospital affairs should be provided.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata leikkausosaston ammatillista hoitotyön toimintaympäristöä hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää leikkausosaston ammatillista hoitotyön toimintaympäristöä. Tutkimusaineistona oli erään keskussairaalan leikkausosaston hoitohenkilökunnalta huhti-toukokuussa 2017 kerätty aineisto. Kyselylomakkeena käytettiin Ammatillisen hoitotyön toimintaympäristön -mittaria (engl. The Practice Environment Scale of the Nursing Work Index, PES-NWI). Kyselyyn vastattiin Likert-asteikolla (1=vahvasti eri mieltä – 4=vahvasti samaa mieltä). Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS-24-tilasto-ohjelmalla.
Tutkimuksen vastausprosentti oli 79%. Tutkimukseen osallistuneista (n=84) suurin osa oli sairaanhoitajia ja alle 50 vuotiaita. Vastaajista lähes kolmella neljästä oli työkokemusta yli kymmenen vuotta. Valtaosa vastaajista oli naisia. Tulosten mukaan leikkausosaston ammatillinen hoitotyön toimintaympäristö koettiin kielteisenä toimintaympäristönä. Leikkausosaston ammatillisen hoitotyön toimintaympäristössä myönteisimmin arvioitiin kollegiaalisuus sairaanhoitaja-lääkärisuhteissa. Kielteisimmin arvioitiin ammatillisen hoitotyön toimintaympäristön sairaanhoitajien osallistuminen sairaalan toimintoihin. Nuoremmat ja vähemmän työkokemusta omaavat työntekijät arvioivat leikkausosaston laadukkaan hoitotyön perusteet myönteisimmin.
Laadukkaan perioperatiivisen hoitotyön kehittämisessä tulee ottaa huomioon hoitotyöntekijöiden ammatillisen kasvun mahdollistaminen iästä ja työkokemuksesta riippumatta. Sairaanhoitajien ja lääkäreiden hyviin yhteistyösuhteisiin tulee jatkossakin kiinnittää huomioita niiden säilyttämiseksi nykyisellä tasolla tai paranemiseksi. Korkealaatuisen perioperatiivisen hoitotyön tukemiseksi tulisi jatkossa kehittää hoitotyön johtajien johtamisosaamista, huomioida henkilökunnan ja voimavarojen riittävyys sekä lisätä sairaanhoitajien mahdollisuuksia osallistua sairaalan toimintoihin.
The working environment of nursing staff has deteriorated over the years. Nurses’ working conditions, their well-being at work, and the attractiveness of the profession have been reported to be at a satisfactory level only. There are intentions among the nursing staff to leave their current job, the organisation, or the whole nursing profession, and this poses challenges on nursing management. In the development of the operating room into a favourable environment for nursing practice, a careful scrutiny of its current state is of the essence.
The purpose of this study was to describe the operating room as a working environment from the point of view of the nursing staff. The aim was to produce information for use in developing the operation room into a better environment for nursing practice. The research data, collected in April and May 2017, comprised the responses of the operating room nursing staff of a Finnish central hospital to a questionnaire. The questionnaire completed by the respondents was the Practice Environment Scale of the Nursing Work Index (PES-NWI). The respondents indicated their level of agreement with the statements in the questionnaire in terms of a four-level Likert scale (from 1 = strongly disagree to 4 = strongly agree). The data were analysed by means of the SPSS 24 software.
The response rate was 79 % (n=84). The majority of the respondents were registered nurses, under 50, and female. Three out of four had more than ten years of work experience. The results indicated that the operating room’s working environment was perceived as an unfavourable environment for nursing practice. In the operating room environment, the most favourably rated aspect was the collegial relationships between the nurses and the physicians, while the least favourable ratings were given to the nurses’ participation in hospital affairs. The most favourable ratings for the essentials of quality care in the operating room were given by the younger and less experienced employees.
The results suggest that in developing quality perioperative nursing, attention should be paid to enabling the professional growth of nurses regardless of age and professional experience. The good collaborative relationships between nurses and physicians call for attention in the future, too, so that they can be maintained or even improved. To promote quality perioperative nursing, leadership should be developed further in nursing management, sufficiency of staff and resource should be ascertained, and more opportunities for nurses’ participation in hospital affairs should be provided.