EU:n normatiivisen vallan rajat: työntekijöiden oikeuksien normidiffuusion vastustus EU:n ja Etelä-Korean välisen vapaakauppasopimuksen työvoimalausekkeen toimeenpanoelimissä
Montonen, Juuse (2018)
Montonen, Juuse
2018
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Politics
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805311893
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805311893
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan EU:n normatiivisen vallan rajoja tutkimalla työntekijöiden oikeuksien levittämistä vapaakauppasopimuksien kestävän kehityksen lausekkeissa. Tutkimus sijoittuu kansainvälisen poliittisen talouden sekä kansainvälisen kaupan ja työntekijöiden oikeuksien sidoksen (engl. trade-labor-linkage) tutkimukseen. Pääpaino työssä on normidiffuusioteorian soveltamisessa Aasian kontekstiin.
Tutkimustapaukseni on EU:n ja Etelä-Korean välisen vapaakauppasopimuksen työvoimalauseke. Se edustaa kauppasopimuksiin sisältyviä EU:n uuden sukupolven kestävän kehityksen lukuja kauppasopimuksissa. Näiden on tarkoitus toimia ”välittäjäaineena” työntekijöiden oikeuksien normidiffuusiolle ja EU:n sääntelyjärjestelmän levittämiselle. Lausekkeet voivat olla EU:n normatiivisen vallan viimeisiä linnakkeita muuttuneessa maailmanjärjestyksessä, mutta niidenkään käyttö ei ole lunastanut EU:n normatiivisia tavoitteita etenkään Aasiassa. EU:n ja Etelä-Korean välinen vapaakauppasopimus on tuore foorumi, jossa EU on normatiivista valtaa käyttänyt ja jossa sitä on voimakkaasti vastustettu.
Aikaisemmassa tutkimuksessa on havaittu heikko tai olematon korrelaatio sosiaalisten normien ja erityisesti ammattiliittovapauksien leviämisen sekä työntekijöiden oikeuksien kehittymisen ja kauppasopimuksien työvoimalausekkeiden välillä. On myös havaittu erityisesti Aasiassa vahvaa vastarintaa EU:n sosiaalisten normien vientiyrityksille ja resistenssiä sosiaalisten normien muutokselle. Tutkimukseni tarkastelee näiden havaintojen takana olevia tekijöitä ja EU:n ajaman normidiffuusion rajoja EU:n ja Etelä-Korea vapaakauppasopimuksen työvoimalausekkeen toimeenpanoelimissä.
Tutkimukseni teoreettinen viitekehys rakentuu kriittisen normidiffuusioteoriaperinteen ympärille, etenkin Annikka Björkdahlin luomalle tutkimusperustalle normidiffuusiosta vähemmän Eurooppa- keskeisessä ympäristössä, jossa EU:n normatiivista vaikuttamista haastetaan kasvavissa määrin. Tutkijat ovat asettaneet normin vastaanottajan analyysin keskiöön ja pyrkineet kriittisesti tarkastelemaan miten EU:n normatiivista valtaa hahmotetaan ja haastetaan. EU:n ja Etelä-Korean välisen vuorovaikutuksen lähempi tarkastelu vapaakauppasopimuksen kestävän kehityksen lausekkeen toimeenpanoelimissä tarjoaa taustan teoreettiselle keskustelulle kitkaisesta (engl. friction) normatiivisen muutoksen prosesseista ja normin vastaanottajan merkityksestä diffuusion vastustajana. Puran tutkimuksessa työelämän perusperiaatteita koskevien normien ’globaalin’ ja ’paikallisen’ välistä vuorovaikutusta ja tuon ilmi reaktioita, joita norminottaja on tuottanut normidiffuusion aikana diffuusion välittäjäaineessa eli vapaakauppasopimuksen kestävän kehityksen lausekkeessa. Teoreettinen viitekehys on kehitetty kolmen keskeisen käsitteen ympärille: kitka (engl. friction), vastustus (resistance), toimijuus (agency) ja normatiivinen yhteensopivuus (normative fit).
Menetelmällisesti tutkimus on tapaustutkimus. Analyysivälineenä hyödynnän tutkimuskohteen käsitteellistämiseksi, luokittelemiseksi ja operatinolisoimiseksi prosessinjäljitystä. Operationalisoinnissa muokkaan keskeiset teoreettiset käsitteet analyysikehikkoni muuttujiksi ja rakennan argumentin sosiaalisesta mekanismista normidiffuusion torjumisen taustalla. Tätä operationalisointia havainnollistan analyysiosuudessani. Empiirinen analyysi kohdistuu normin vastaanottajan vastustuksena ymmärrettäviin reaktioihin eli Etelä-Korean hallinnon tekoihin tai toimimattomuuteen, retoriikkaan ja diskursseihin. Tarkastelen prosessia aikavälillä 2011–2017, jolloin normidiffuusion vaiheiden ja kehittymisen tulisi olla havaittavissa työvoimalausekkeiden toimeenpanoelimissä. Analyysia edeltää normin haastamisen kontekstin (engl. norm contestation context) analysointi työvoimalausekkeen neuvotteluista, sopimuksen sisällöstä sekä ajetun normisisällön ja Etelä-Korean normatiivisen ympäristön yhteensopimattomuudesta.
Normin vientiin kohdistuvat rajoitteet ovat analyysin perusteella lähtöisin vastaanottavasta osapuolesta ja ehdollisia sen ympäristötekijöille. Etelä-Korea on osoittanut vahvaa toimijuutta normidiffuusion aikana ja se on ollut vaikutusvaltainen normin vastaanottaja, joka on torjunut, valinnut itselleen sopivaa normatiivista sisältöä, ja käyttänyt jopa röyhkeitä luovan vastustamisen muotoja. Tutkielma avaa normin vastustamisen logiikkaa ja sen ilmentymiä. Etelä-Korea on normatiivisen eli ”pehmeän vallan” vastustamisella tuottanut toimijuuttaan edelleen ja asettanut rajoja EU:n normatiiviselle vallalle.
Tutkielma rakentaa siltaa työvoimalausekkeiden tutkimuksen ja normidiffuusion tutkimuksen välille. Yhdistämällä normidiffuusiotutkimuksen teoreettisia olettamuksia työvoimalausekkeiden empiiriseen tutkimukseen, tutkielma tuo molemmille tutkimussuuntauksille lisäarvoa. Normidiffuusion tutkimukselle työ tarjoaa empiirisen tapausesimerkin keskittymällä normin vastaanottajan hybrideihin reaktiohiin Aasiassa. Tämä kasvattaa teorian havaintojen määrää sekä sen todistusvoimaa. Työvoimalausekkeiden tutkimukselle tutkielma tarjoa uudenlaisen näkökulman ja analyysikehikon ymmärtää havaintoja työntekijöiden oikeuksien ja työvoimalausekkeiden heikosta korrelaatiosta.
Tutkimustapaukseni on EU:n ja Etelä-Korean välisen vapaakauppasopimuksen työvoimalauseke. Se edustaa kauppasopimuksiin sisältyviä EU:n uuden sukupolven kestävän kehityksen lukuja kauppasopimuksissa. Näiden on tarkoitus toimia ”välittäjäaineena” työntekijöiden oikeuksien normidiffuusiolle ja EU:n sääntelyjärjestelmän levittämiselle. Lausekkeet voivat olla EU:n normatiivisen vallan viimeisiä linnakkeita muuttuneessa maailmanjärjestyksessä, mutta niidenkään käyttö ei ole lunastanut EU:n normatiivisia tavoitteita etenkään Aasiassa. EU:n ja Etelä-Korean välinen vapaakauppasopimus on tuore foorumi, jossa EU on normatiivista valtaa käyttänyt ja jossa sitä on voimakkaasti vastustettu.
Aikaisemmassa tutkimuksessa on havaittu heikko tai olematon korrelaatio sosiaalisten normien ja erityisesti ammattiliittovapauksien leviämisen sekä työntekijöiden oikeuksien kehittymisen ja kauppasopimuksien työvoimalausekkeiden välillä. On myös havaittu erityisesti Aasiassa vahvaa vastarintaa EU:n sosiaalisten normien vientiyrityksille ja resistenssiä sosiaalisten normien muutokselle. Tutkimukseni tarkastelee näiden havaintojen takana olevia tekijöitä ja EU:n ajaman normidiffuusion rajoja EU:n ja Etelä-Korea vapaakauppasopimuksen työvoimalausekkeen toimeenpanoelimissä.
Tutkimukseni teoreettinen viitekehys rakentuu kriittisen normidiffuusioteoriaperinteen ympärille, etenkin Annikka Björkdahlin luomalle tutkimusperustalle normidiffuusiosta vähemmän Eurooppa- keskeisessä ympäristössä, jossa EU:n normatiivista vaikuttamista haastetaan kasvavissa määrin. Tutkijat ovat asettaneet normin vastaanottajan analyysin keskiöön ja pyrkineet kriittisesti tarkastelemaan miten EU:n normatiivista valtaa hahmotetaan ja haastetaan. EU:n ja Etelä-Korean välisen vuorovaikutuksen lähempi tarkastelu vapaakauppasopimuksen kestävän kehityksen lausekkeen toimeenpanoelimissä tarjoaa taustan teoreettiselle keskustelulle kitkaisesta (engl. friction) normatiivisen muutoksen prosesseista ja normin vastaanottajan merkityksestä diffuusion vastustajana. Puran tutkimuksessa työelämän perusperiaatteita koskevien normien ’globaalin’ ja ’paikallisen’ välistä vuorovaikutusta ja tuon ilmi reaktioita, joita norminottaja on tuottanut normidiffuusion aikana diffuusion välittäjäaineessa eli vapaakauppasopimuksen kestävän kehityksen lausekkeessa. Teoreettinen viitekehys on kehitetty kolmen keskeisen käsitteen ympärille: kitka (engl. friction), vastustus (resistance), toimijuus (agency) ja normatiivinen yhteensopivuus (normative fit).
Menetelmällisesti tutkimus on tapaustutkimus. Analyysivälineenä hyödynnän tutkimuskohteen käsitteellistämiseksi, luokittelemiseksi ja operatinolisoimiseksi prosessinjäljitystä. Operationalisoinnissa muokkaan keskeiset teoreettiset käsitteet analyysikehikkoni muuttujiksi ja rakennan argumentin sosiaalisesta mekanismista normidiffuusion torjumisen taustalla. Tätä operationalisointia havainnollistan analyysiosuudessani. Empiirinen analyysi kohdistuu normin vastaanottajan vastustuksena ymmärrettäviin reaktioihin eli Etelä-Korean hallinnon tekoihin tai toimimattomuuteen, retoriikkaan ja diskursseihin. Tarkastelen prosessia aikavälillä 2011–2017, jolloin normidiffuusion vaiheiden ja kehittymisen tulisi olla havaittavissa työvoimalausekkeiden toimeenpanoelimissä. Analyysia edeltää normin haastamisen kontekstin (engl. norm contestation context) analysointi työvoimalausekkeen neuvotteluista, sopimuksen sisällöstä sekä ajetun normisisällön ja Etelä-Korean normatiivisen ympäristön yhteensopimattomuudesta.
Normin vientiin kohdistuvat rajoitteet ovat analyysin perusteella lähtöisin vastaanottavasta osapuolesta ja ehdollisia sen ympäristötekijöille. Etelä-Korea on osoittanut vahvaa toimijuutta normidiffuusion aikana ja se on ollut vaikutusvaltainen normin vastaanottaja, joka on torjunut, valinnut itselleen sopivaa normatiivista sisältöä, ja käyttänyt jopa röyhkeitä luovan vastustamisen muotoja. Tutkielma avaa normin vastustamisen logiikkaa ja sen ilmentymiä. Etelä-Korea on normatiivisen eli ”pehmeän vallan” vastustamisella tuottanut toimijuuttaan edelleen ja asettanut rajoja EU:n normatiiviselle vallalle.
Tutkielma rakentaa siltaa työvoimalausekkeiden tutkimuksen ja normidiffuusion tutkimuksen välille. Yhdistämällä normidiffuusiotutkimuksen teoreettisia olettamuksia työvoimalausekkeiden empiiriseen tutkimukseen, tutkielma tuo molemmille tutkimussuuntauksille lisäarvoa. Normidiffuusion tutkimukselle työ tarjoaa empiirisen tapausesimerkin keskittymällä normin vastaanottajan hybrideihin reaktiohiin Aasiassa. Tämä kasvattaa teorian havaintojen määrää sekä sen todistusvoimaa. Työvoimalausekkeiden tutkimukselle tutkielma tarjoa uudenlaisen näkökulman ja analyysikehikon ymmärtää havaintoja työntekijöiden oikeuksien ja työvoimalausekkeiden heikosta korrelaatiosta.