Yhdysvaltojen identiteetin ilmeneminen suhteessa Kansainväliseen rikostuomioistuimeen : tulkinta Yhdysvaltojen kongressidebatista vuosina 1998–2003
Rikkonen, Susanna (2018)
Rikkonen, Susanna
2018
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Politics
Johtamiskorkeakoulu - Faculty of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805311892
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805311892
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Yhdysvaltojen identiteettiä sellaisena kuin se ilmenee Kansainväliseen rikostuomioistuimeen liittyvässä kongressidebatissa vuosina 1998–2003. Tutkimuksen teoreettisena taustaolettamuksena on konstruktivistinen näkemys siitä, että valtion intressit määrittyvät valtion identiteetin kautta. Tutkimuksen pääasiallisen teoreettisen viitekehyksen muodostavat Alexander Wendtin rakenteellinen konstruktivismi ja Anne Clunanin aspirationaalinen konstruktivismi. Wendtin teoretisointi tuo esiin tämän tutkimuksen kannalta merkittävät olettamukset, joita täydennetään Clunanin käsityksillä poliittisen eliitin roolista valtion identiteetin muotoutumisessa. Clunanin käsitteistö johtaa tutkimuksen teoriapohjaa kohti ulkopolitiikan tutkimusta, joka vahvistaa käsitystä erityisesti ihmistoimijuuden merkityksestä.
Tutkimus pyrkii vastaamaan kysymykseen siitä, millaiseksi Yhdysvaltojen identiteetti määrittyy suhteessa Kansainväliseen rikostuomioistuimeen. Analyysiä ohjaa erityisesti aspirationaalisen konstruktivismin keskeiset käsitteet, joten tarkemmaksi tutkimuskysymykseksi voidaan määritellä, millaisena poliittinen eliitti näkee Yhdysvaltojen poliittisen tarkoituksen ja kansainvälisen aseman. Tutkimuksessa etsitään mahdollisia vastauksia myös siihen, millaisiksi Yhdysvaltojen intressit määrittyvät. Tutkimuksessa oletetaan, että aineistosta nousee esille sellainen identiteetti, jota pystytään kuvaamaan amerikkalaisella erityislaatuisuudella. Tutkimuksessa pyritään kiinnittämään huomiota myös siihen, millaiseksi Yhdysvaltojen identiteetin ja intressien välinen suhde määrittyy.
Tutkimuksen aineisto koostuu Yhdysvaltojen kongressin kuulemistilaisuuksien ja kongressin päivittäisen keskustelun pöytäkirjoista. Tutkimuksessa hyödynnetään laadullista sisällönanalyysiä, koska pyrkimyksenä on kuvailla ja ymmärtää Yhdysvaltojen identiteettiä siten kuin se kongressijäsenten lausunnoista välittyy. Sisällönanalyysissä tarkastelun kohteena on kieli, jolloin se yhdistyy luontevasti tutkimuksen konstruktivistiseen lähestymistapaan ja olettamukseen siitä, että kielen avulla rakennetaan todellisuutta. Tässä tutkimuksessa sisällönanalyysin avulla pyritään löytämään tekstin merkityksiä ja kuvailemaan todellisuutta.
Aineiston analyysin perusteella Yhdysvaltoja voidaan luonnehtia erityislaatuiseksi supervallaksi, jonka intressinä on Yhdysvaltojen edustamien arvojen, ennen kaikkea demokratian, globaali edistäminen. Tämä on odotettu tulos asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Johtopäätöksissä tartutaan kuitenkin identiteetin ja intressin väliseen suhteeseen ja huomataan, ettei suhde ole yksiselitteinen. Yhdysvaltojen identiteetin ja intressin välinen suhde määrittyykin tämän tutkimuksen kontekstissa paradoksaaliseksi. Yhdysvaltojen intressi näyttää juontuvan hyvin luontevasti sen identiteetistä. Yhdysvallat kuitenkin näkee edustamansa arvot samaan aikaan erityislaatuisiksi ja universaalisti valideiksi. Lisäksi Yhdysvaltojen intressin edistämisen voidaan nähdä edellyttävän toimintaa, joka on Yhdysvaltojen edustamien liberaalisdemokraattisten arvojen vastaista. Yhdysvallat on tämän tutkimuksen tulosten valossa jatkuvassa ristiriitaisuuden tilassa identiteettinsä ja intressinsä suhteen.
Tutkimus pyrkii vastaamaan kysymykseen siitä, millaiseksi Yhdysvaltojen identiteetti määrittyy suhteessa Kansainväliseen rikostuomioistuimeen. Analyysiä ohjaa erityisesti aspirationaalisen konstruktivismin keskeiset käsitteet, joten tarkemmaksi tutkimuskysymykseksi voidaan määritellä, millaisena poliittinen eliitti näkee Yhdysvaltojen poliittisen tarkoituksen ja kansainvälisen aseman. Tutkimuksessa etsitään mahdollisia vastauksia myös siihen, millaisiksi Yhdysvaltojen intressit määrittyvät. Tutkimuksessa oletetaan, että aineistosta nousee esille sellainen identiteetti, jota pystytään kuvaamaan amerikkalaisella erityislaatuisuudella. Tutkimuksessa pyritään kiinnittämään huomiota myös siihen, millaiseksi Yhdysvaltojen identiteetin ja intressien välinen suhde määrittyy.
Tutkimuksen aineisto koostuu Yhdysvaltojen kongressin kuulemistilaisuuksien ja kongressin päivittäisen keskustelun pöytäkirjoista. Tutkimuksessa hyödynnetään laadullista sisällönanalyysiä, koska pyrkimyksenä on kuvailla ja ymmärtää Yhdysvaltojen identiteettiä siten kuin se kongressijäsenten lausunnoista välittyy. Sisällönanalyysissä tarkastelun kohteena on kieli, jolloin se yhdistyy luontevasti tutkimuksen konstruktivistiseen lähestymistapaan ja olettamukseen siitä, että kielen avulla rakennetaan todellisuutta. Tässä tutkimuksessa sisällönanalyysin avulla pyritään löytämään tekstin merkityksiä ja kuvailemaan todellisuutta.
Aineiston analyysin perusteella Yhdysvaltoja voidaan luonnehtia erityislaatuiseksi supervallaksi, jonka intressinä on Yhdysvaltojen edustamien arvojen, ennen kaikkea demokratian, globaali edistäminen. Tämä on odotettu tulos asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Johtopäätöksissä tartutaan kuitenkin identiteetin ja intressin väliseen suhteeseen ja huomataan, ettei suhde ole yksiselitteinen. Yhdysvaltojen identiteetin ja intressin välinen suhde määrittyykin tämän tutkimuksen kontekstissa paradoksaaliseksi. Yhdysvaltojen intressi näyttää juontuvan hyvin luontevasti sen identiteetistä. Yhdysvallat kuitenkin näkee edustamansa arvot samaan aikaan erityislaatuisiksi ja universaalisti valideiksi. Lisäksi Yhdysvaltojen intressin edistämisen voidaan nähdä edellyttävän toimintaa, joka on Yhdysvaltojen edustamien liberaalisdemokraattisten arvojen vastaista. Yhdysvallat on tämän tutkimuksen tulosten valossa jatkuvassa ristiriitaisuuden tilassa identiteettinsä ja intressinsä suhteen.