Työterveyshoitajien kokemukset sähköisen esitietokyselyn käytöstä terveyden edistämistyössä
Kujala, Terhi (2018)
2018
Terveystieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805311890
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805311890
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata työterveyshoitajien kokemuksia sähköisen esitietokyselyn käytöstä terveyden edistämistyössä. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ja syventää jo olemassa olevaa tietoa kyselyn käytettävyydestä ja toimivuudesta terveyden edistämistyössä työterveydessä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Sen kohderyhmänä olivat työterveydessä työskentelevät työterveyshoitajat (n=24). Aineiston keruu toteutui seitsemän puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällön analyysin avulla
Sähköistä esitietokyselyä oli käytetty terveystarkastuksen esitietokyselynä, tarkastukseen seulovana kyselynä, kuntoutusprosessissa ja työyhteisö tarkastuksissa. Kysely koetiin helppokäyttöiseksi. Käyttömukavuutta heikensivät kyselyn tekniset ongelmat erityisesti ryhmäraportoinnissa. Kyselyn tarkkuutta heikensivät asiakkaan vastausta edeltänyt loma ja vastaajan nuori ikä. Työterveyshoitajat kokivat saavansa kyselystä uutta tietoa, mutta kysely ei tuonut riittävästi tietoa asiakkaan työolosuhteista ja työkyvystä. Kyselyn hyödynnettävyyttä terveystarkastuksessa laski viive vastaamisen ja tarkastukseen tulemisen välillä. Kyselystä saatava yhteenveto helpotti työterveyshoitajien tekemää yritysraportointia. Asiakkaan kyselystä saama palaute koettiin ymmärrettäväksi ja visuaalisesti toimivaksi. Kyselyn käytön koettiin lisänneen työmäärää. Työterveyshoitajien kokemukset kyselyn käytön vaikutuksista terveystarkastuksen työtapaan ja sisältöön sekä terveystarkastukseen kuluvasta ajasta erosivat toisistaan. Kyselyn käytön vaikutuksia työkyvyn ylläpitämiseen kuvattiin yritysyhteistyön ja toiminnan suunnittelun hyötyinä.
Tulosten mukaan sähköistä esitietokyselyä pystyisi hyödyntämään paremmin työikäisen terveyden edistämistyössä nopeuttamalla, ajoittamalla sekä kohdentamalla terveystarkastusprosessia. Kyselyyn tulisi aina liittää työterveyshoitajan henkilökohtainen kontakti, jossa kartoitetaan työntekijän työolosuhteet. Yhtenäistämällä työterveyshoitajien työtapoja, olisi mahdollista lisätä terveystarkastusten sisällön kohdentamista asiakkaalle merkityksellisiin asioihin. Kyselyn käytön hyötyjä yritysraportoinnissa olisi mahdollista lisätä jatkotoimenpideprosessia kehittämällä.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Sen kohderyhmänä olivat työterveydessä työskentelevät työterveyshoitajat (n=24). Aineiston keruu toteutui seitsemän puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällön analyysin avulla
Sähköistä esitietokyselyä oli käytetty terveystarkastuksen esitietokyselynä, tarkastukseen seulovana kyselynä, kuntoutusprosessissa ja työyhteisö tarkastuksissa. Kysely koetiin helppokäyttöiseksi. Käyttömukavuutta heikensivät kyselyn tekniset ongelmat erityisesti ryhmäraportoinnissa. Kyselyn tarkkuutta heikensivät asiakkaan vastausta edeltänyt loma ja vastaajan nuori ikä. Työterveyshoitajat kokivat saavansa kyselystä uutta tietoa, mutta kysely ei tuonut riittävästi tietoa asiakkaan työolosuhteista ja työkyvystä. Kyselyn hyödynnettävyyttä terveystarkastuksessa laski viive vastaamisen ja tarkastukseen tulemisen välillä. Kyselystä saatava yhteenveto helpotti työterveyshoitajien tekemää yritysraportointia. Asiakkaan kyselystä saama palaute koettiin ymmärrettäväksi ja visuaalisesti toimivaksi. Kyselyn käytön koettiin lisänneen työmäärää. Työterveyshoitajien kokemukset kyselyn käytön vaikutuksista terveystarkastuksen työtapaan ja sisältöön sekä terveystarkastukseen kuluvasta ajasta erosivat toisistaan. Kyselyn käytön vaikutuksia työkyvyn ylläpitämiseen kuvattiin yritysyhteistyön ja toiminnan suunnittelun hyötyinä.
Tulosten mukaan sähköistä esitietokyselyä pystyisi hyödyntämään paremmin työikäisen terveyden edistämistyössä nopeuttamalla, ajoittamalla sekä kohdentamalla terveystarkastusprosessia. Kyselyyn tulisi aina liittää työterveyshoitajan henkilökohtainen kontakti, jossa kartoitetaan työntekijän työolosuhteet. Yhtenäistämällä työterveyshoitajien työtapoja, olisi mahdollista lisätä terveystarkastusten sisällön kohdentamista asiakkaalle merkityksellisiin asioihin. Kyselyn käytön hyötyjä yritysraportoinnissa olisi mahdollista lisätä jatkotoimenpideprosessia kehittämällä.