Formy nasilija i motiv vyživanija v romane zuleiha otkryvaet glaza guzel jahinoi

Abstract

Pro gradu – tutkielmani tarkastelee moninaisia väkivallan muotoja ja toistuvaa selviytymisen motiivia tataarikirjailija Guzel Jahinan teoksessa ”Suleika avaa silmänsä”. Teos saavutti suuren huomion käsittelemällä suosittua historiallista aihepiiriä Stalinin vainoista ja kollektivisaatiosta uudesta etnisestä naisäkökulmasta.

Teoksen ajalliseen ja historialliseen kontekstiin pyritään tutustumaan venäläisen ja neuvostoliittolaisen kirjallisuushistorian kautta ja tarkastelemalla historiallisen romaanin käsitettä. Kirjallisuushistoriasta nostetaan esille Mihail Šolohovin kollektivisaatiokertomusten kaanon ja siitä poikkeavien kirjailijoiden, kuten Varlam Šalamovin ja Aleksandr Solženitsynin, teoksia, joissa käsitellään kollektivisaation lisäksi pidätyksiä, kulakisointia, Stalinin vainoja, toista maailmansotaa ja työleirikertomuksia. Tärkeäksi osaksi teoriaa nousee tataarien 1920-luvun vainojen ja 1900-luvun alun tataarikirjailijoiden suosimien teemojen tarkasteleminen.

Kirjallisuudentutkimuksen teorian kautta tutustutaan teeman ja motiivin käsitteisiin, jotka ovat keskeinen osa teoksen pääteeman eli väkivallan ja siitä selviytymisen tarkastelua. Motiivin teorian avulla määritellään romaanin johtomotiiviksi teoksen nimi ”Suleika avaa silmänsä”, joka toistuu useita kertoja kirjan luvuissa. Kirjan genren eli kasvuromaanin teoriaa pyritään nostamaan esille tarkastelemalla perinteisen maskuliinisen kasvuromaanin ja uuden feministisen kasvuromaanin eroja.

Analyysissä teoksen pääteemaksi esitetyn väkivallan muotoja pyritään tarkastelamaan kotiväkivallan, virkavallan väkivaltaisten tekojen ja kulakkien väkivaltaisten kokemusten näkökulmasta. Islaminuskon ja naisen aseman merkitys nostetaan osaksi väkivallan tarkastelua. Selviytymisen motiivi ilmenee teoksessa monina eri muotoina, joista esille nostetaan eksistentiaalisten selviytymiskeinojen lisäksi uskonto ja myytit, rakkaus ja ihmissuhteet sekä työn teko ja harrastukset. Suuren merkityksen analyysissä saa juuri näkemisen teoria, joka liittyy sekä kohdeteoksen johtomotiiviin ”Suleika avaa silmänsä” että kasvuromaanin genreen. Juri Lotmanin semioottisen teorian tutustutaan ihmisen itseyden kehittymiseen osana kasvuromaanin teorian taustoittamista. Lisäksi luvussa avataan teoriaa näkemiseen ja silmiin liittyvästä metaforasta, josta romaanin johtomotiivi muodostuu. Näiden teorioiden puitteissa pyritään tarkastelemaan kuinka romaanin päähenkilö Suleika kehittyy maskuliinisen katseen objektista ja väkivallan nujertamasta uhrista itsenäiseksi subjektiksi ja voittaa kuolemanpelkonsa, menneisyytensä haamut ja kulttuuriset rajoitteensa.