Tiimityön ja itseohjautuvissa tiimeissä työskentelyn yhteys palkansaajien kokemiin stressioireisiin
Riisalo, Tuuli (2018)
Riisalo, Tuuli
2018
Yhteiskuntatutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805311882
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805311882
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani, millä tavoin tiimityö ja erityisesti itseohjautuvissa tiimeissä työskentely on yhteydessä stressioireiden kokemiseen. Yli puolet suomalaisista palkansaajista tekee töitä tiimeissä, ja itseohjautuvissa tiimeissä työskentely on lisääntynyt erityisesti IT-alalla. Samalla työn organisoinnin tavat ovat kehittyneet tayloristisista tavoista moderneihin organisoinnin tapoihin. Tiimityön ja stressin yhteyttä on tutkittu aiemmissa tutkimuksissa jonkin verran, mutta tutkimustulokset ovat olleet osittain ristiriitaisia, minkä vuoksi lisätutkimus aiheesta on tarpeen. Tutkin myös muiden vaatimus- ja voimavaratekijöiden yhteyttä stressioireiluun. Stressioireita mittaan palkansaajien kokemilla psyykkisillä ja somaattisilla oireilla.
Tutkielmassa erittelen työn organisoimisen eri aikakausia ja niiden käytäntöjä, minkä lisäksi kuvaan stressiteorioiden avulla työn vaatimusten ja voimavarojen välisestä ristiriidasta syntyvää stressiä sekä aiempaa aihealueen tutkimusta. Tutkielmassa mittaan työn vaatimuksia kiireen, tiukkojen aikataulujen ja ruumiillisen rasituksen avulla. Työn voimavaroja mittaavat vaikutusmahdollisuudet, oppimismahdollisuudet ja työpaikan ilmapiiri, joiden lisäksi tutkin eri taustamuuttujien yhteyttä stressioireiden kokemiseen. Tutkimuksen aineistona on Tilastokeskuksen palkansaajat kattava työoloaineisto vuodelta 2013. Aineisto on osa Tilastokeskuksen työolotutkimussarjaa, jossa on kerätty aineistoja viidellä eri vuosikymmenellä. Vastaajia on 4876. Aineiston otos on 7000 palkansaajaa ja vastausprosentti on 69. Tutkimuksen tulokset ovat yleistettävissä kaikkiin suomalaisiin palkansaajiin.
Tutkimusmenetelmiäni ovat kuvailevat menetelmät ja logistinen regressioanalyysi. Tulosten mukaan noin kolmannes palkansaajista kärsii stressioireista vähintään kerran tai pari kuukaudessa. Tiimityöllä ei ollut yhteyttä palkansaajien stressioireiden kokemiseen, mutta itseohjautuvissa tiimeissä työskentely vähensi koettuja stressioireita. Stressioireisiin yhdistyivät vahvimmin haitallista kuormitusta aiheuttava kiire, paljon haittaava ruumiillinen rasitus, työpaikan huono ilmapiiri, suuret vaikutusmahdollisuudet ja naissukupuoli. Tulokset vahvistivat aiempia stressiteorioita, joiden mukaan työn vaatimukset lisäävät stressioireita, ja työn voimavarat puolestaan vähentävät niitä. Tutkielman tuloksia voisi hyödyntää organisaatioiden kehittämisessä. Lisäksi työstressi voitaisiin huomioida paremmin esimerkiksi tulevan ensi vuonna muodostettavan hallituksen kärkihankkeissa. Näillä keinoilla saadaan tutkimusten mukaan parannettua työntekijöiden työhyvinvointia ja sitä kautta työssä jaksamista, työtyytyväisyyttä, työhön sitoutumista ja pidennettyä työuria.
Tutkielmassa erittelen työn organisoimisen eri aikakausia ja niiden käytäntöjä, minkä lisäksi kuvaan stressiteorioiden avulla työn vaatimusten ja voimavarojen välisestä ristiriidasta syntyvää stressiä sekä aiempaa aihealueen tutkimusta. Tutkielmassa mittaan työn vaatimuksia kiireen, tiukkojen aikataulujen ja ruumiillisen rasituksen avulla. Työn voimavaroja mittaavat vaikutusmahdollisuudet, oppimismahdollisuudet ja työpaikan ilmapiiri, joiden lisäksi tutkin eri taustamuuttujien yhteyttä stressioireiden kokemiseen. Tutkimuksen aineistona on Tilastokeskuksen palkansaajat kattava työoloaineisto vuodelta 2013. Aineisto on osa Tilastokeskuksen työolotutkimussarjaa, jossa on kerätty aineistoja viidellä eri vuosikymmenellä. Vastaajia on 4876. Aineiston otos on 7000 palkansaajaa ja vastausprosentti on 69. Tutkimuksen tulokset ovat yleistettävissä kaikkiin suomalaisiin palkansaajiin.
Tutkimusmenetelmiäni ovat kuvailevat menetelmät ja logistinen regressioanalyysi. Tulosten mukaan noin kolmannes palkansaajista kärsii stressioireista vähintään kerran tai pari kuukaudessa. Tiimityöllä ei ollut yhteyttä palkansaajien stressioireiden kokemiseen, mutta itseohjautuvissa tiimeissä työskentely vähensi koettuja stressioireita. Stressioireisiin yhdistyivät vahvimmin haitallista kuormitusta aiheuttava kiire, paljon haittaava ruumiillinen rasitus, työpaikan huono ilmapiiri, suuret vaikutusmahdollisuudet ja naissukupuoli. Tulokset vahvistivat aiempia stressiteorioita, joiden mukaan työn vaatimukset lisäävät stressioireita, ja työn voimavarat puolestaan vähentävät niitä. Tutkielman tuloksia voisi hyödyntää organisaatioiden kehittämisessä. Lisäksi työstressi voitaisiin huomioida paremmin esimerkiksi tulevan ensi vuonna muodostettavan hallituksen kärkihankkeissa. Näillä keinoilla saadaan tutkimusten mukaan parannettua työntekijöiden työhyvinvointia ja sitä kautta työssä jaksamista, työtyytyväisyyttä, työhön sitoutumista ja pidennettyä työuria.