Opetussuunnitelman ohjeista käytännön työhön : kehittämistutkimus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) olevien tieto- ja viestintäteknologisten tavoitteiden saavuttamiseksi
Luukka, Alisa (2018)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Luukka, Alisa
2018
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
Hyväksymispäivämäärä
2018-05-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805311879
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201805311879
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli rakentaa vuosiluokkien 3-6 kohdalla Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) olevia tieto- ja viestintäteknologisia tavoitteita avaava ja niiden saavuttamista helpottava tukimateriaali. Tutkimus toteutettiin kehittämistutkimuksena, joka edellytti tutkimusprosessin jokaisen vaiheen yksityiskohtaista raportointia koko prosessin ajan.
Tutkimukseni rakentui kehittämistutkimukselle ominaisesti syklisesti. Syklejä toteuttamassani tutkimuksessa oli kaksi. Ensimmäisessä syklissä toteutettiin sekä teoreettisen- että empiirisen ongelma-analyysin ensimmäiset vaiheet Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014) perehtyen ja kartoittava kysely toteuttamalla. Kyseinen sykli päättyi ensimmäiseen kehitysvaiheeseen, jossa havaittuihin ongelmakohtiin ryhdyttiin ideoimaan ja toteuttamaan ratkaisuksi tukimateriaalia. Toinen sykli alkoi empiirisen ongelma-analyysin toisella vaiheella, jossa luodusta tukimateriaalista kerättiin palautetta. Tätä seurasi toinen kehittämisvaihe, jossa palautteista nousseet kehitysehdotukset koottiin yhteen tukimateriaalin parantamiseksi. Toinen sykli päättyi raportointiin, eli tuotosten ja saatujen kehitysehdotusten esittelyyn.
Tutkimustehtäväni toteuttamista ohjasi kaksi tutkimuskysymystä, jotka selvittivät mitä vaatimuksia ja suosituksia uusi Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen hyödyntämiselle asettaa, sekä miten luokanopettajat ja luokanopettajaopiskelijat kyseisiin vaatimuksiin ja suosituksiin suhtautuvat. Perehdyin tutkimusta tehdessäni erityisesti Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin, sekä tieto- ja viestintäteknologiaa käsitteleviin tutkimuksiin ja oheiskirjallisuuteen.
Tutkimuksen aineistona toimi e-lomakkeella kerätyt kartoittavan kyselylomakkeen tulokset, sekä rakentamastani tukimateriaalista saadut palautteet. Kartoittavaan kyselylomakkeeseen vastasi yhteensä 103 luokanopettajaa ja luokanopettajaopiskelijaa, palautetta luodusta tukimateriaalista antoi puolestaan yhteensä 19 luokanopettajaa ja luokanopettajaopiskelijaa. Kartoittavan kyselylomakkeen tuloksia analysoin kvantitatiivisesti, tukimateriaalista saatuja palautteita sen sijaan sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin keinoin.
Kartoittavan kyselyn perusteella saatiin selville, että luokanopettajien ja luokanopettajaopiskelijoiden mukaan konkreettisille esimerkeille tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisestä niin, että opetussuunnitelmassa olevat tavoitteet täyttyisivät, olisi tarvetta. Kysely osoitti myös, että vastaajien työtä helpottaisi, mikäli he saisivat käyttöönsä opetussuunnitelmassa tieto- ja viestintäteknologiaa kohtaan asetetut tavoitteet tiiviissä muodossa, oppiainekohtaisesti listattuna.
Tukimateriaalista saatu palaute puolestaan osoitti luodun materiaalin olleen onnistunut, mutta soveltuakseen käyttötarkoitukseensa paremmin, voisi tukimateriaalia vielä jatkokehittää. Keskeisimpinä kehityskohteina luotuun tukimateriaaliin pidettiin tietoturva-asioiden tuomista, sekä tiettyjen konkreettisten harjoitteiden selkeämpää ohjeistusta.
Tutkimukseni rakentui kehittämistutkimukselle ominaisesti syklisesti. Syklejä toteuttamassani tutkimuksessa oli kaksi. Ensimmäisessä syklissä toteutettiin sekä teoreettisen- että empiirisen ongelma-analyysin ensimmäiset vaiheet Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2014) perehtyen ja kartoittava kysely toteuttamalla. Kyseinen sykli päättyi ensimmäiseen kehitysvaiheeseen, jossa havaittuihin ongelmakohtiin ryhdyttiin ideoimaan ja toteuttamaan ratkaisuksi tukimateriaalia. Toinen sykli alkoi empiirisen ongelma-analyysin toisella vaiheella, jossa luodusta tukimateriaalista kerättiin palautetta. Tätä seurasi toinen kehittämisvaihe, jossa palautteista nousseet kehitysehdotukset koottiin yhteen tukimateriaalin parantamiseksi. Toinen sykli päättyi raportointiin, eli tuotosten ja saatujen kehitysehdotusten esittelyyn.
Tutkimustehtäväni toteuttamista ohjasi kaksi tutkimuskysymystä, jotka selvittivät mitä vaatimuksia ja suosituksia uusi Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen hyödyntämiselle asettaa, sekä miten luokanopettajat ja luokanopettajaopiskelijat kyseisiin vaatimuksiin ja suosituksiin suhtautuvat. Perehdyin tutkimusta tehdessäni erityisesti Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin, sekä tieto- ja viestintäteknologiaa käsitteleviin tutkimuksiin ja oheiskirjallisuuteen.
Tutkimuksen aineistona toimi e-lomakkeella kerätyt kartoittavan kyselylomakkeen tulokset, sekä rakentamastani tukimateriaalista saadut palautteet. Kartoittavaan kyselylomakkeeseen vastasi yhteensä 103 luokanopettajaa ja luokanopettajaopiskelijaa, palautetta luodusta tukimateriaalista antoi puolestaan yhteensä 19 luokanopettajaa ja luokanopettajaopiskelijaa. Kartoittavan kyselylomakkeen tuloksia analysoin kvantitatiivisesti, tukimateriaalista saatuja palautteita sen sijaan sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin keinoin.
Kartoittavan kyselyn perusteella saatiin selville, että luokanopettajien ja luokanopettajaopiskelijoiden mukaan konkreettisille esimerkeille tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisestä niin, että opetussuunnitelmassa olevat tavoitteet täyttyisivät, olisi tarvetta. Kysely osoitti myös, että vastaajien työtä helpottaisi, mikäli he saisivat käyttöönsä opetussuunnitelmassa tieto- ja viestintäteknologiaa kohtaan asetetut tavoitteet tiiviissä muodossa, oppiainekohtaisesti listattuna.
Tukimateriaalista saatu palaute puolestaan osoitti luodun materiaalin olleen onnistunut, mutta soveltuakseen käyttötarkoitukseensa paremmin, voisi tukimateriaalia vielä jatkokehittää. Keskeisimpinä kehityskohteina luotuun tukimateriaaliin pidettiin tietoturva-asioiden tuomista, sekä tiettyjen konkreettisten harjoitteiden selkeämpää ohjeistusta.